quinet

Apua geeneistä Perun perunan-
kasvatukseen

Kansainvälisen CIP-perunakeskuksen kuraattori Rene Gómez ennustaa, että 40 vuoden kuluttua Perun ylängöllä ei ole enää sopivaa maata perunoiden kasvattamiseen.

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, eikä perunan alkuperäislajikkeiden viljely enää suju alle 3 800 metrin korkeudella, Gómez arvioi.

Vaihtoehtoja voidaan kuitenkin kehittää.

– Meidän on käytettävä geenejä. Olemme löytäneet ainakin 11 kuivuutta ja pakkasta kestävää lajiketta.

Parhaillaan tutkitaan, miten seudun ilmasto muuttuu ja miten perunat sopeutuvat rankkoihin sateisiin ja 4 450 metrin korkeuteen. Sitä korkeammalla ylänkö muuttuu kivikoksi, jossa viljelykasvit eivät menesty.

Alkuperäislajikkeet kestävät lämpötiloja 2,8:sta 40 celsiusasteeseen. Äärimmäiset lämpötilamuutokset kuitenkin vahingoittavat sadon ravinteita. Jotta ravinteet säilyisivät, perunat vaativat 4–12 asteen lämpötilan. (IPS)

ILMOITUS

Perun faktat:

Rannikkovaltio Etelä-Amerikassa

Asukkaita 29,7 miljoonaa

Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 4,9 %

Kansallisen köyhyysrajan alapuolella 31,3 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 89,6 %

Hiilidioksidipäästöt (tonnia/asukas) 1,4

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 10,7 USA: 17,3

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 77/187

Perunansuojelijat kamppailevat muuttuvan ilmaston kanssa.

Ketšuankieliset alkuperäiskansat ovat viljelleet perunaa Perun vuoristossa aikojen alusta. Ilmastonmuutos saattaa muuttaa ylängön viljelykelvottomaksi, mutta asukkaat taistelevat mukulakasvin puolesta.

Cuzcon alueella vuoristossa pitäisi olla vihreää. Syyskuussa alkoi sadekausi, mutta maanviljelysteknikko Lino Loayazan mukaan sadetta on saatu vain parina päivänä.

– Kuumuus huolestuttaa, ja perheiden ruokaturva on vaarassa, hän sanoo.

Loyaza johtaa Perunapuistoa, joka pyrkii säilyttämään alueen alkuperäislajikkeita. Vuonna 2002 perustetussa puistossa on viljelyssä 1 460 perunalajiketta, eniten koko maailmassa.

Suojeltu puisto sijaitsee inkojen Pyhässä laaksossa, jota ympäröivien Apus-vuorten huiput olivat vielä hiljattain lumipeittoisia vuoden ympäri.

Hermostunut luontoäiti

Puisto ulottuu korkeimmillaan 4 500 metriin merenpinnasta ja kattaa 9 200 hehtaaria. Alueen 6 000 alkuperäisasukasta vaalivat perunalajikkeita ja seudun biodiversiteettiä perinteisten riittien ja viljelytekniikoiden avulla.

– Ihmiset alkavat lopulta herätä ilmastonmuutokseen. He ovat alkaneet miettiä tulevia säitä ja ruokaturvan kehitystä, kertoo perunansuojelijoihin kuuluva inkayhteisön johtaja Lino Mamani, 50.

Hän kutsuu kaikki ilmastonmuutoksen epäilijät Perun Andeille toteamaan tilanteen.

– Luontoäitimme Pachamama on hermostunut ihmisen toimintaan. Kasvuvyöhyke nousee yhä ylemmäksi vuorille, kunnes kasvu tyssää, hän sanoo.

Ilman lämmetessä kasvituholaiset ja -taudit lisääntyvät. 30 viime vuoden aikana vuoriston viljelykset ovat kivunneet yli kilometrin ylöspäin.

Pyhä peruna

Dramaattisimmat muutokset ovat tapahtuneet 15 viime vuoden aikana.

– Ennen luonto näytti meille, mikä oli paras aika millekin viljelyvaiheelle. Mutta nyt Pachamama on hämmentynyt, emmekä pysty enää lukemaan luonnon merkkejä, Mamani selittää.

Maaperä on kuivempaa, ja perunankasvatuskausi on jo kutistunut 5–6 kuukaudesta neljään.

– Peruna yhdistää meitä. Se näkyy elämäntavassamme, ruuassamme, kulttuurissamme. Perunat ovat pyhiä, ja meidän täytyy tietää, miten niitä viljellään, koska ne ovat tärkeitä elinkeinollemme ja yhdistävät meidät elämään.

Mamanilla on alle hehtaari maata, jolla hän viljelee 280:aa perunalajiketta. Useimmat niistä kasvavat korkealla vuoristossa.

Perunan lisäksi ilmastonmuutoksesta kärsivät muutkin perinteiset viljelykasvit, kuten pavut, ohra, kvinoa ja maissi.

Vanhat tavat toimivat

Intiaanit kuivaavat ja säilyttävät perunoita yhä perinteisin menetelmin. Karvaalta maistuvat perunalajikkeet moraya ja chuño kestävät kovia sääolosuhteita. Mukulat kuivataan jäädyttämällä inkojen ikiaikaisilla menetelmillä, minkä jälkeen ne säilyvät jopa kymmenen vuotta.

Vuonna 2011 Perunapuiston asukkaat perustivat yhteisen peruna- ja siemenvaraston, johon mahtuu 8 000 kiloa ruokaa.

– Säilytämme perunat, joilla on kulttuurista merkitystä. Varasto mahdollistaa sen, että voimme jakaa siemeniä niitä tarvitsevien yhteisöjen kanssa, selittää perunansuojelija Mariano Apukusi.

Apua geeneistä Perun perunan-
kasvatukseen

Kansainvälisen CIP-perunakeskuksen kuraattori Rene Gómez ennustaa, että 40 vuoden kuluttua Perun ylängöllä ei ole enää sopivaa maata perunoiden kasvattamiseen.

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, eikä perunan alkuperäislajikkeiden viljely enää suju alle 3 800 metrin korkeudella, Gómez arvioi.

Vaihtoehtoja voidaan kuitenkin kehittää.

– Meidän on käytettävä geenejä. Olemme löytäneet ainakin 11 kuivuutta ja pakkasta kestävää lajiketta.

Parhaillaan tutkitaan, miten seudun ilmasto muuttuu ja miten perunat sopeutuvat rankkoihin sateisiin ja 4 450 metrin korkeuteen. Sitä korkeammalla ylänkö muuttuu kivikoksi, jossa viljelykasvit eivät menesty.

Alkuperäislajikkeet kestävät lämpötiloja 2,8:sta 40 celsiusasteeseen. Äärimmäiset lämpötilamuutokset kuitenkin vahingoittavat sadon ravinteita. Jotta ravinteet säilyisivät, perunat vaativat 4–12 asteen lämpötilan. (IPS)

Perun faktat:

Rannikkovaltio Etelä-Amerikassa

Asukkaita 29,7 miljoonaa

Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 4,9 %

Kansallisen köyhyysrajan alapuolella 31,3 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 89,6 %

Hiilidioksidipäästöt (tonnia/asukas) 1,4

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 10,7 USA: 17,3

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 77/187