Otsikko viittaa Juice Leskisen hittibiisin pohjalta tunnettuun mielisairaalaan. Sen potilaana vietti elämästään yli 50 vuotta Anna Lappalainen (1896–1988). Hänen tarinansa kautta elokuva Prinsessa (2010) tuo päivänvaloon 1940- ja 1950-lukujen psykiatrian vähemmän kunniakkaita lukuja.
Aineksia on kriittiseen tykitykseen: yläluokkainen suomenruotsalainen ylilääkäri ajamassa innolla sisään ”uutta ja mullistavaa teknologiaa”, kohteena enemmän tai vähemmän tavallisista kansanihmisistä koostuva suojaton potilasjoukko.
Prinsessa ei kuitenkaan vie kauhukierrokselle suljetun osaston syövereihin. Elokuvan mielisairaalassa on tilaa hauskoillekin hetkille. Menestysfifilmiin Yksi lensi yli käenpesän (1975) on reilusti etäisyyttä, ja verraten kaukana keikkuu myös Timo Koivusalon Kalteva torni (2006).
Lämminhenkinen lähestymistapa on oivallinen. Potilaita ei leimata friikeiksi, vaikka monenlaista värikkyyttä joukosta löytyykin. Esimerkiksi Pirkka-Pekka Petelius tekee arvokkuutta hehkuvan roolityön, jossa ei ole minkäänlaista hekottelun aihetta.
Prinsessa käsittelee rankkaa tosipohjaista aihetta vähän kuin realismin tuolla puolen. Hilpeys, haikeus ja järkyttävyys vuorottelevat tuoden elokuvaan omintakeista tragikoomisuutta (”naurua kyynelten läpi”). Linjakkaassa kronikassa liehuu voimallisena humaanisuuden lippu, ja tärkeä ajaton sanoma kattaa mielenterveystyötä laajemman alueen: Prinsessa peräänkuuluttaa ymmärrystä kohdata erilaisuuksia.
Prinsessan onnistuminen juuri tässä muodossa on aika jännä saavutus, onhan pitkän fiktion puitteissa debytoiva ohjaaja Arto Halonen tunnustettu dokumentaristi. Halosen ohjauksessa on silmää sekä tilalle että tilanteille, ja Prinsessa ylipäänsä malliesimerkki siitä, miten hyvä elokuva on kollektiivisen osaamisen synnyttämä kokonaisuus. Käsikirjoituksen ovat tehneet Halonen, Pirjo Toikka ja Paavo Westerberg.
Katja Küttner on nappivalinta päärooliin. Hänen pyöreän pehmeä olemuksensa säteilee ”prinsessana” toisenlaista auktoriteettia kuin ylilääkärin valtakoneiston koulima habitus. Viime mainittuna Samuli Edelmann yllättää myönteisesti tekemällä uransa kypsimmän roolityön. Mukana ovat myös muun muassa Krista Kosonen, Peter Franzén, Irma Junnilainen ja Antti Litja.
Musiikkiraidan ja Tuomas Kantelisen alkuperäismusiikin hengessä Prinsessan pohjavirettä voisi luonnehtia mozartilaiseksi: avainsana on valoisuus.
Prinsessa. MTV3 perjantaina klo 20.00