Lehtikuva/Roni Rekomaa

Työkysymykset ulottuvat verotuksesta ja harmaasta taloudesta marjanpoimijoihin.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jokapäiväistä leipää ovat työelämän kysymykset, vaikka niistä eivät synny isoimmat otsikot.

– Työajastamme käytämme isoimman osan työelämän ja sosiaaliturvan kysymyksiin, arvioi ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.

Viime vuoden keskeiseksi tavoitteeksi hän nostaa toimet harmaata taloutta vastaan.

Lakialoitteista näkee, missä asiassa ollaan aloitteellisia.

– Sekä maan sisäinen että eurooppalainen harmaa talous on ollut asia, jota vasemmistoliiton ryhmä on pitänyt esillä erityisen paljon, Lapintie arvioi.

Syksyn ajan on keskusteluissa lisäksi puolustettu näkyvästi julkisen sektorin työntekijöitä.

ILMOITUS

– On ollut järkyttävää törmätä keskusteluissa siihen, että fiksuinakin pitämäni ihmiset sanovat, että julkisen sektorin työntekijät istuvat kirjoituspöydän takana ja työntävät papereita toinen toisilleen, Lapintie sanoo.

– Ikään kuin he eivät olisi ymmärtäneet, että esimerkiksi lähihoitajat, opettajat työskentelevät julkisella sektorilla.

Täysistuntotyöskentelyn lisäksi eduskunnan oleellinen työ tehdään valiokunnissa. Vasemmistoliiton kansanedustajista työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on Anna Kontula.

– Vaikka teen joka päivä valiokunnassa duunia työelämään ja työttömyyden ehtoihin liittyvien asioiden kanssa, vaikea on nimetä selkeästi omaa ”voittoa” – useimmiten voitot vaativat enemmistön, eivätkä ne sitten ole yksin vasemmistoliiton voittoja, Kontula sanoo.

Myös monissa muissa valiokunnissa käsitellään työn ja työttömyyden asioita: valtiovarainvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa, lakivaliokunnassa, liikenne- ja viestintävaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jopa perustuslakivaliokunnassa ja EU-asioihin keskittyvässä suuressa valiokunnassa.

Surullisen ajankohtaista

Vaikka suuri osa lakiesityksistä tulee hallitukselta, kansanedustajien tekemistä lakialoitteista näkee, missä asioissa he ovat aloitteellisia. Erityisesti oppositiopuolueen, kuten vasemmistoliiton, toiminnassa tämä on keskeistä.

– Kansanedustajat tekevät lakialoitteita, jotka usein ovat eduskuntaryhmän yhdessä päättämiä, mutta sitten menevät jonkun nimiin, Lapintie sanoo.

Esimerkiksi hän itse teki syksyllä ryhmäkanneoikeudesta lakialoitteen, jonka koko eduskuntaryhmä allekirjoitti. Usea ryhmän edustaja mainitsee juuri ryhmäkanneoikeuden, kun kysytään keskeisiä työelämän aloitteita.

– Se toisi esimerkiksi ammattiliitoille mahdollisuuden ajaa jäsentensä asioita, joita yksittäiset tyäntekijät eivät työpaikan menettämisen pelossa uskalla puolustautua.

Lapintie on tehnyt kaikkiaan seitsemän valtiopäivätointa vuonna 2014. Niistä viisi voi laskea työelämän piiriin kuuluviksi.

– Suhde on aika tyypillinen ryhmämme kansanedustajille, Lapintie arvioi.

On verovälttelyn estämistä, EU-maiden verokilpailua, rautateiden kunnostamista, Altian myyntivaltuuden poistamista.

Viime viikkojen ajankohtaisin työelämän aloite lienee Paavo Arhinmäen marraskuussa esittämä parannus luottamusmiesten irtisanomissuojaan. Aloitteen tarkoituksena on parantaa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun oikeussuojaa mahdollisen laittoman työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen tapauksissa.

– Lakialoite tuli surullisen ajankohtaiseksi, kun kuulimme uutiset ABB:n Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehen perusteettomasta työsuhteen päätöksestä. Kyseessä on hyökkäys työntekijöiden oikeuksia ja alan neuvottelujärjestelmää kohtaan, Arhinmäki sanoi joulukuun alussa.

Työelämän tuntijoita

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on monta edustajaa, jolla on vankka kokemus työelämän vaikuttamisesta. Esimerkiksi metalliliiton toimitsijasta kansanedustajaksi siirtynyt Jari Myllykoski toteaa, että työ ja työllisyys määrittelevät koko hänen toimintaansa kansanedustajana.

Hänen täysistunnoissa käyttämistään puheenvuoroista suurin osa koskee työelämää, samoin hänen valtiopäivätoimensa: 27 kysymyksestä, lakialoitteesta tai talousarvioaloitteesta 24 liittyy työhön ja teollisuuteen. Hän on eduskunnan teollisuusryhmän puheenjohtaja ja on pyrkinyt siinä tehtävässä lisäämään kansanedustajien tietämystä teollisuuspolitiikasta.

– Teollisuusryhmä valmisteli keskustelualoitteen kansallisen teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelusta, mistä käytiin ajankohtaiskeskustelu keväällä.

Myllykoskenkin toimissa näkyy, että työelämän kysymykset ulottuvat laajalle. On työaikalakia, luottamusmiehen asemaa, vastentahtoista osa-aikatyötä, aikuiskoulutusta, elokuvatuotannon tukea. Esimerkiksi kesäkuussa Myllykoski kysyi tilaajavastuun toteutumisesta Metsähallituksen hankinnoissa, joita oli tehty lakisääteisiä työnantajavelvoitteita kiertäviltä ja ulkomaista alipalkattua työvoimaa käyttäviltä yrityksiltä.

Myös Kari Uotila, entinen laivanrakentaja ja pääluottamusmies, toimii monella saralla työelämän kysymyksissä. Viime vuosien näkyvin rooli on ollut puheenjohtajana vasemmistoliiton telakkatyöryhmässä, jonka ehdotuksia näkyivät siinä, miten hallitus käsitteli telakoiden ongelmia.

Uotila on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen.

– Olen vastannut vaihtoehtobudjettimme laadinnasta ja sen koko perusta on työllisyyden parantaminen elvyttävämmällä talouspolitiikalla, hän sanoo.

Vaihtoehtobudjetin tavoitteista hän mainitsee työllisyysmäärärahojen lisäämisen ja työllistävien investointien käynnistämisen. Se vastustaa muun muassa työttömyysturvan leikkausta ja työntekijöiden työmatkakustannusten omavastuun nostamista.

Myös Kontula osallistui varjobudjetin valmisteluun.

– Varjotalousraporttimme käsitteli luvun verran myös sitä, mitä työvoimavaltaiselle harmaalle taloudelle tulisi tehdä, Kontula kertoo.

Hän mainitsee tuoreista toimista myös ryhmätoverinsa Aino-Kaisa Pekosen kanssa tekemänsä kirjallisen kysymyksen kuntouttavan työtoiminnan ehdoista.

– Marjanpoimijoiden touhut olleet agendalla koko syksyn. Sain sen valiokunnan listalle.

Hän toteaa käyvänsä paljon puhumassa työelämästä ja työväenliikkeestä, osittain kirjansa pohjalta. Paneutuminen työelämän kysymyksiin kuului myös eduskunnan ydinvoimalakeskustelussa, jossa hän ryhmäpuhujana nosti esiin juuri työllisyysnäkökulman.

Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 142eur

Tarjous uusille kestotilaajille!

Kestotilauksen ensimmäinen vuosi nyt vain 142€ – säästä 20 euroa.
Voit maksaa tilauksesi 3, 6 tai 12 kuukauden erissä. Kestotilaajana saat lukuoikeuden myös digilehteen.
Tarjous uusille kestotilaajille on voimassa 18.4. saakka.

Tilaa tästä!