Kuntaliitto pitää hallituksen lakiesitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kyseenalaisena perustuslain tähänastisten tulkintojen näkökulmasta. Liiton mukaan lain säätäminen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä edellyttäisi siten perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön tai lakiehdotusten muuttamista monelta osin.
Lausunnossaan perustuslakivaliokunnalle Kuntaliitto näkee ongelmia muun muassa kuntien yhteistoiminnan, kunnallisen itsehallinnon, kansanvaltaisuuden, kunnan taloudesta päättämisen ja rahoitusperiaatteen osalta.
Kuntayhtymistä on tulossa jopa 60 kunnan kokoisia. Kuntaliiton mukaan yksittäisen kunnan vaikutusvalta sote-alueen kuntayhtymän päätöksenteossa olisi käytännössä nimellinen, sillä lakiesitys siirtäisi yksittäisen kunnan taloudesta noin puolet kunnan päätösvallan ulkopuolelle.
Yhdenvertaisiin palveluihin ei keinoja
Kuntaliitto arvostelee, ettei esitykseen sisälly konkreettisia keinoja turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut nykyistä paremmin. Esitetty rahoitusmalli vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuuteen tosiasiallisesti järjestää perustuslain subjektiivisena oikeutena turvaamaa maksutonta perusopetusta, lailla subjektiivisena oikeutena turvattua lasten päivähoitoa, lukiokoulutusta ja kirjastopalveluita, Kuntaliitto arvioi.
Perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus. Lähtökohtaisesti kunnalla pitää olla oikeus käyttää keräämänsä verot vapaasti ja verotusoikeudella pitää olla todellista merkitystä kuntien mahdollisuuksiin päättää itsenäisesti taloudestaan. Sote-alueen toiminnan rahoittaminen merkitsisi, että kunnan budjetista keskimäärin puolet siirtyisi kunnan päätösvallan ulkopuolelle.
”On helppo nähdä, että sote-alueiden toiminnan rahoittaminen merkitsee todella olennaista puuttumista kuntien oikeuteen päättää itse omasta taloudestaan´”, Kuntaliitto toteaa.