Jarmo Lintunen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n esitys isojen verokevennysten kattamisesta pääosin julkisen menojen rajuilla leikkauksilla on saanut odotetusti palkansaajajärjestöiltä kylmän vastaanoton. EK pyrkii muiden etujärjestöjen tapaan vaikuttamaan kevään eduskuntavaaleihin ja ennen muuta jo uuden hallituksen ohjelmaan.

Nykyisessä taloustilanteessa neljän miljardin euron verojen kevennykset ovat kuitenkin ylimitoitettuja. Kaiken kukkuraksi EK:n mielestä yksi lisämiljardi valtiolle tulisi veronkevennysten ”dynaamisista vaikutuksista”.

Yhteisöveron alentamisenhan piti tuoda ”dynaamisia vaikutuksia” talouteen. Sillähän yhteisöveron tuntuvaa alentamispäätöstä perusteltiin. Toisin on käynyt. Laskelmat menivät aika pahasti metsään. Verokevennyksen hyödyn yritykset tietysti kuittasivat täysimääräisenä, mutta investointipuolella on ollut aika hiljaista.

Tälläkään kertaa ei ole mitään takeita siitä, että kevennysautomaatti toisi noin suoraviivaisesti rahaa valtion kassaan.

Varmasti EK:lle mieleinen hallitus pystyy työnantajajärjestön haluamat menoleikkaukset toteuttamaan ja kohdistamaan niihin, joille verohelpotuksista ei olisi muutenkaan hyötyä. Tällä mallilla kasvatettaisiin samalla tuloeroja. EK:han on perustellut veronkevennyksiä tarpeella parantaa ostovoimaa. Ostovoima ei takuulla kasva silloin, jos maksaa vähän tai ei maksa ollenkaan veroja ja kärsii kaiken lisäksi palveluihin kohdistuvista leikkauksista.

Oikeutetusti palkansaajapuolella niin SAK:n kuin STT:n johto vaativat nyt EK:lta konkreettisia ehdotuksia siitä, mistä työnantajat haluavat ne kolme miljardia ottaa. Konkreettiset esitykset puuttuvat EK:n paperista harkitusti, koska leikkauslistat revittäisiin julkisessa keskustelussa aika nopeasti paperisilpuksi.

Talous on saatava kasvuun ja työttömille pitää saada töitä vaikka sitten velkarahalla. Sitähän suosittavat myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja talousjärjestö OECD. Suomessakin on elvytettävä ja satsattava esimerkiksi sellaisiin julkisiin investointeihin, jotka pitää joka tapauksessa tehdä. Esimerkiksi erilaisten väylien rakentamisesta ja kunnostamisesta samoin kuin energiainvestoinneista hyötyisivät myös monet yksityiset firmat ja niiden työntekijät – ja verorahojen saajina valtio ja kunnat.