”Turha turva”
Toimitusjohtaja Kari Hassinen Kymenlaakson keskussairaala Careasta pitää viiden vuoden irtisanomiskarenssia sekä työnantajaa että työntekijää halvaannuttavana sääntönä.
– Näin työnantajan edustajana sanon, että se on turha turva.
Carean omistaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Carean yt-neuvottelut saatiin päätökseen marraskuun lopussa. Kotkan ja Kouvolan kaupunkien omistamasta sairaalasta irtisanottiin 57. Irtisanotut olivat pääasiassa hoitajia.
– Uskon, että valtaosa heitä työllistyy ennen pitkää, Hassinen toteaa.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunta menettää irtisanomissuojansa, jos eduskunta hyväksyy sote-lain hallituksen ehdottamassa muodossa. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa koskeva pykälä on jätetty pois lakiesityksestä. Irtisanomissuojasta on säädetty kuntarakennelain 29. pykälässä.
– Pahimmillaan tämä voisi tarkoittaa kymmenien tuhansien työntekijöiden irtisanomista, puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerista toteaa.
Paavolan mukaan lakiesitys asettaa kuntatyönantajan palveluksessa olevat työntekijät ensimmäistä kertaa eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunta voitaisiin sanoa irti, kun muut työntekijät nauttivat viiden vuoden irtisanomissuojaa. Suoja on lain mukaan voimassa, jos kuntarakenne muuttuu vuosien 2014-2017 välisenä aikana. Sote-uudistuksen suunnitellaan astuvan voimaan vuoden 2017 alusta.
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo uskoo koulutetulle terveydenhoidon ammattilaisille löytyvän aina töitä.
– Kuntien työntekijöiden kohtelu pitää olla tasapuolista. Toivon, että eduskunta voisi vielä muuttaa lakiehdotusta, Vesivalo toteaa.
Kuntien terveydenhuollossa työskentelee runsaat 130 000 ja sosiaalipuolella noin 62 000 henkilöä. Kaikkiaan kuntien palkkalistoilla on 432 000 työntekijää.
Ei halukkuutta turvata työpaikkoja
SuPer, Tehy ja Suomen Palomiesliitto SPAL ovat vaatineet irtisanomissuojan lisäämistä sote-lakiesitykseen.
– Näyttää siltä, että poliitikoilla ei ole halukkuutta lisätä irtisanomissuojaa lakiin, Paavola toteaa.
Kun sote-uudistus astuu voimaan, henkilökunnan työnantaja vaihtuu kunnasta kuntayhtymäksi. Lakiesityksen mukaan viiden vuoden irtisanomissuojan ulkopuolelle jäisi lähes puolet kuntien työntekijöistä.
Jos terveydenhoidon työntekijöitä sanottaisiin irti sote-uudistuksessa, Tehyn Vesivalo toivoisi irtisanotuille eropakettia, kuten yritykset tekevät.
– Muuttoraha ja uudelleen koulutus voisivat olla tarpeen.
Lääkäriliitto ei näe irtisanomispykälän puuttumisen haittaavan jäsenkuntansa työllistymistä.
Lakiehdotus ei sitouta henkilöstöä
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mukaan lakiehdotus ilman irtisanomissuojaa on uhka henkilöstön sitoutumiselle muutokseen.
– Lakiesityksessä ei ole myöskään määritelty, keitä tarkoitetaan sote-henkilöstöllä, erityisasiantuntija Marjo Katajisto puhahtaa.
Määritelmästä riippuen sote-uudistus koskee vähintään 30 000, enintään 100 000 JHL:n jäsentä. Kaikkiaan JHL:oon kuuluu noin 70 000 kuntien sosiaalialalla ja terveydenhuollossa työskentelevää jäsentä.
”Turha turva”
Toimitusjohtaja Kari Hassinen Kymenlaakson keskussairaala Careasta pitää viiden vuoden irtisanomiskarenssia sekä työnantajaa että työntekijää halvaannuttavana sääntönä.
– Näin työnantajan edustajana sanon, että se on turha turva.
Carean omistaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Carean yt-neuvottelut saatiin päätökseen marraskuun lopussa. Kotkan ja Kouvolan kaupunkien omistamasta sairaalasta irtisanottiin 57. Irtisanotut olivat pääasiassa hoitajia.
– Uskon, että valtaosa heitä työllistyy ennen pitkää, Hassinen toteaa.