Lehtikuva/Jari Lam

Ulkomaankauppaministeri katsoo toimineensa valtuuksiensa rajoissa, koska asiasta ei ole vielä päätetty.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka allekirjoitti 21. lokakuuta vetoomuksen, jossa toivotaan erittäin kiistanalaisen investointisuojan (investor-state dispute mechanism, ISDS) pitämistä TTIP-sopimuksessa. EU-komissaari Cecilia Malmströmille suunnatussa vetoomuksessa olivat 14 jäsenmaan kauppaministerin allekirjoitukset.

Huomenta Suomessa 11. marraskuuta Toivakka antoi kuitenkin ymmärtää, että Suomi vasta miettii suhtautumista investointisuojaan. Toimittajan kysyessä investointisuojasta Toivakka vastasi, että sitä koskevia mielipiteitä parhaillaan analysoidaan ja että julkisen kuulemisen jälkeen arvioidaan, miten asiassa toimitaan.

TTIP-neuvotteluissa juuri investointisuoja on herättänyt kovinta vastustusta kansalaisten, aktivistien ja asiantuntijoiden parissa. Kansan Uutisten esittämiin kysymyksiin ministeri Toivakka vastasi sähköpostitse.

Miksi allekirjoititte vetoomuksen, Lenita Toivakka?

– Neljäntoista jäsenmaan kauppaministerien kirjeessä tuotiin esiin halu edetä sopimuksessa, joka toisi EU-alueelle työpaikkoja ja kasvattaisi erityisesti pk-yritysten vientiä ja parantaisi kuluttajien asemaa. Jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat antaneet komissiolle ohjeet, joiden pohjalta neuvotteluja käydään ja kirje viittasi tähän. Investointisuoja on osa jäsenmaiden hyväksymää mandaattia.

ILMOITUS

Kiistatonta tietoa Suomen ja Yhdysvaltain välisen kauppa- ja investointisopimuksen (TTIP) mahdollisista vaikutuksista ei ole. Arvioita on esitetty suuntaan ja toiseen.

EU-komission mukaan se esimerkiksi parantaisi työllisyyttä, mutta päinvastoinkin voi käydä. Yksi esimerkki vastaavasta sopimuksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen on NAFTA, jonka loppusaldona Meksikossa oli toista miljoonaa työtöntä enemmän kuin ennen sopimusta Yhdysvaltain kanssa.

– Kirjeessä viitattiin myös neuvotteluihin liittyviin huoliin ja allekirjoittaneet ministerit pitivät tärkeänä avointa eurooppalaista keskustelua aiheesta. Tähän on pyritty niin neuvotteluohjeiden julkistamisella kuin järjestämällä Euroopassa investointisuojaa koskeva julkinen kuuleminen, josta laadittua analyysia odotetaan.

Miksi kuitenkin Huomenta Suomessa 11. marraskuuta annoitte ymmärtää, että suhtautumista investointisuojaan vasta mietitään?

– Tässä ei ole ristiriitaa, sillä osapuolet eivät ole vielä neuvotelleet investointisuojasta. Investointisuojasta ja riitojenratkaisusta odotetaan komission analyysia julkisen kuulemisen tuloksista. Vasta analyysin ja siitä käytävän keskustelun perusteella päätetään, miten jatkossa neuvotteluissa edetään. Eri keskusteluissa on todettu, ja myös komissaari Malmström on kiinnittänyt huomiota siihen, että ISDS:ää tulisi uudistaa. Osaltaan konsultaatioiden tulokset antavat siihen hyviä eväitä.

Suomella on jo investointisuojan sisältäviä sopimuksia 66 maan kanssa. Samassa Huomenta Suomi -ohjelmassa kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi totesi niidenkin olevan epätasa-arvoisia, sillä niitä on solmittu pääasiassa Suomen ja kehitysmaiden välille.

– Ne lähtevät siitä, ettei suomalainen sijoittaja joudu kehitysmaan lainsäädännön armoille, tässä (TTIP) Suomi käsittelee itseään kehitysmaana.

Aiemmin Koskenniemi on useissa yhteyksissä todennut, ettei järjestelmä ole muutettavissa, koska se on olemuksellisesti demokratian vastainen.