Jarno Mela

Olen perustajajäsen sanan todellisessa merkityksessä, sanoo Anna-Liisa Hyvönen – hyvin perustein. On sitten kyse SKDL:sta. SKP:sta, SDNL:sta, SNDL:sta…

– Kun sota loppui, turvasäiliöistä päässeitä poliittisia vankeja tuli sanomaan minulle, että sinäkö olet se Mäntykosken Lili. Olin hirveän hämmästynyt. Kaikki tunsivat minut, minä en ketään. Muistan tavanneeni Hertta Kuusisenkin ollessani asemalla vastassa turvasäilöstä tulleita. Hertta hyppäsi kaulaani ja sanoi ”vai sinä olet se Lili”.

Mistä Anna-Liisa Hyvönen, nuori lukiolaistyttö, tuolla tavalla tunnettiin? Hänen turvasäilöön suljetulle äidilleen kirjoittamista kirjeistä.

– Et tiedä kuinka suuri onni meillä oli lukea viikoittain sinun pitkät kirjeesi äidillesi, kun kerroit mitä kaikkea pikkuveljellesi ja muulle perheelle kuului, mitä teitte, kuinka tulitte toimeen, kertoo Hyvönen turvasäilöstä päässeiden selittäneen.

Minä liityin vuonna 1944 kaikkiin mahdollisiin järjestöihin.

Hän oli todella lähettänyt kirjeitä äidilleen säännöllisesti ja sai sodan päätyttyä tietää, että ne olivat tärkeä henkireikä muillekin kuin vain äidille.

– Kirjoitin kirjeitä. Koitin niin pitää äitiä hengissä kertomalla kaiken mitä kotona tapahtui.

ILMOITUS

Näin tulee ymmärretyksi se, miksi Hyvöstä kysyttiin kaikkeen mukaan, kun kansandemokraattisia järjestöjä alettiin perustaa.

– Minä liityin vuonna 1944 kaikkiin mahdollisiin järjestöihin.

Sodanvastaiset voimat yhteen

Tyytymättömyyden sotapolitiikkaan nostaa Hyvönen päällimmäiseksi syyksi siihen, että SKDL murtautui heti ensimmäisissä, vuonna 1945 järjestetyissä eduskuntavaaleissa yhdeksi kolmesta suuresta puolueesta SDP:n ja Maalaisliiton rinnalle. Kannatus nousi seuraavina vuosina. Vuonna 1958 Skdl oli eduskuntapuolueista suurin ja vasemmistolla oli eduskunnassa enemmistö.

– Ihmiset olivat niin tympääntyneitä sotapolitiikkaan sanoo Hyvönen.

SKDL:n perustivat yhteistoimintajärjestökseen lailliset toimintaoikeudet saaneet kommunistit ja sosialidemokraattien vasemmalta laidalta irronneet ns. rauhanoppositiolaiset.

– Oli suuri joukko entisiä demareita, jotka inhosivat sitä että demarit olivat Tannerin johdolla arvostelukyvyttömästi sodan puolella. Oli jouduttu käymään kaksi sotaa ja maata oltiin viemässä yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa.

– Meitä oli paljon, ja oli itsestäänselvyys, että piti löytää uusi organisaatio yhdistämään kaikkia näitä voimia.

Hyvönen korostaa SKDL:n valtavaa osuutta työssä, jonka ansiosta Suomesta kasvoi hyvinvointivaltio. Hän sanoo olevansa ylpeä kansandemokraattisen liikkeen työstä.

– Me olimme todellisia taistelijoita hyvinvointia aikaansaaneiden uudistusten – kuten lapsilisien, yleisen sairausvakuutuksen, peruskoulun ja kansanterveyslain puolesta ajamisessa.

Anna-Liisa Hyvösen koko haastattelu on luettavissa perjantaina 7.11. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehden SKDL-teemanumerossa. Osta näköislehti.