Hallitus on tuomassa lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla opiskelijoille. Suomen julkisen talouden näkökulmasta hanke on riskialtis. Kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen, todetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansantaloudellisia vaikutuksia selvittävän VATT:n ja CIMO:n tutkimuksen esiselvityksessä .
Kansainväliset kokemukset osoittavat, että lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.
Venäjä ja Kiina kärjessä
Vuonna 2013 Suomen korkeakouluissa opiskeli lähes 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on yli kolminkertainen määrä 2000 verrattuna. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kansalaisuuksista Venäjä ja Kiina ovat olleet listan kärjessä vuosia. Nyt sinne ovat nousseet myös vietnamilaiset ja nepalilaiset.
VATT:n tänä vuonna tekemän laskelman mukaan maahanmuuton nettovaikutukset Suomen julkiseen talouteen riippuvat olennaisesti siitä, minkä ikäinen maahanmuuttaja on sekä kuinka hyvin hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla. Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaana, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.
Muina vaikutuksina työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat osallistuvat maan kokonaistuotannon lisäämiseen sekä vahvistavat kansainvälisiä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä.
Lisääntynyt kilpailu työpaikoista voi puolestaan heikentää palkkoja.
Puolet työllistyi Suomeen
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista
46 prosenttia oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen. 6 prosenttia opiskeli, 18 prosenttia on muuten Suomessa ja 31 prosenttia ei ollut enää maassa.
Suomalaisilla korkeakouluilla on jo nyt mahdollista kokeilla lukukausimaksujen perimistä EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta vieraskielisissä ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa tutkintoohjelmissa. Kokeilusta ei ole juuri tuloksia, sillä siihen osallistuminen jäi vähäiseksi. Merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kokeilulla ei kuitenkaan siihen osallistuneilla ollut.
Kun jo maksuttomassa koulutuksessa opiskelevilta kysyttiin maksun vaikutuksia, se vähensi kiinnostusta hakeutua Suomeen.
Romahdus Tanskassa ja Ruotsissa
Muiden pohjoismaiden kokemukset tukevat tätä. Tanskassa lukukausimaksu otettiin käyttöön syksyllä 2006. Sen jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan, mutta maksun piiriin kuuluvien EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä ja osuus on pienentynyt vuoden 2005 33,5 prosentista toissa vuoden12 prosenttiin. Samalla EU/ETA-alueelta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti.
Ruotsissa otettiin käyttöön EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksut syksyllä 2011. Uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä putosi heti alle puoleen. Pudotus johtui EU/ETA-alueen ulkopuolisista opiskelijoista.
Koska Suomessa opiskelee paljon EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, on todennäköistä, että vaikutus opiskelijamäärien laskuun olisi meillä suuri, selvityksessä todetaan.