Vähimmäisturva on liian niukka eivätkä kaikki edes osaa sitä hakea, todettiin tiistaina järjestetyssä seminaarissa, jossa pohdittiin vähimmäisturvan ongelmia. Vähimmäisturvan riittävyydestä on huolissaan eurooppalainen vähimmäisturvan kehittämisen verkosto, European Minimum Income Network, EMIN. Euroopan komission rahoittama kaksivuotinen EMIN-hanke selvittää vähimmäisturvan ongelmia kaikissa EU-maissa.
Suomea koskevan raportin mukaan toimeentulotuen alikäyttö on laaja ongelma. Jopa 25–50 prosenttia tukeen oikeutetuista jättää sen hakematta. Yleisimmin tuetta jäävät huono-osaisimmat, kuten asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat.
Asumiskustannukset karanneet
Suomessa ongelmana on toimeentulotuen alikäytön lisäksi se, että perusturvaetuudet, kuten asumistuki sekä viimesijainen toimeentulotuki ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä ja elinkustannusten noususta. Vähimmäisturvalla ei saa kohtuullista elintasoa.
Suomen erityinen ongelma on suuret asumiskustannukset, joihin asumistuki ei riitä. Asumisen kalleuden vuoksi ihmiset joutuvat pitkiksi ajoiksi toimeentulotukiasiakkaiksi.
Lainsäädäntö takaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaan, mutta määrittelemättä jää se, mikä milloinkin katsotaan välttämättömäksi ja kuinka ihmisarvoisen elämän edellyttämä turva käsitetään. Raportissa ehdotetaan vähimmäisturvan tason sitomista asiantuntijoiden ja kuluttajien yhdessä laatimaan viitebudjettiin. Se auttaisi pitämään tuet tasolla, joka vastaa arkielämän todellisia kustannuksia sekä mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kulutuksen.
Etuuksia joutuu hakemaan yhä enemmän sähköisesti ja kirjallisesti. Tämä ei sovi kaikille. Monien monenlaista tukea tarvitsevien on vaikea saada aikaa sosiaalityöntekijän vastaanotolle.
Köyhyyden vähentäminen ei ole onnistunut
EU:n kansalaisista neljännes, 124 miljoonaa eurooppalaista, elää köyhyydessä. Määrä on lisääntynyt, vaikka Eurooppa 2020 -strategian mukaan sen olisi pitänyt vähentyä.
Suomen tavoite on, että köyhyydessä eläisi vuoteen 2020 mennessä 150 000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2010. Köyhien määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Köyhyysriski koskettaa noin 900 000 suomalaista.