Jussi Joentausta

Malmin lentoasema

Avattu 1936. Helsingin päälentoasema vuoteen 1952.

Noin 300 työpaikkaa, joista noin 60 osa-aikaisina. Järjestöissä muutamia tuhansia ilmailuharrastajia.

Toimintojen alasajon suunnittelu on alkanut. Rakennuskielto estää toimintojen laajentamisen.

Merkittäviä rakennuksia ovat 1930-luvulla valmistuneet terminaalirakennus ja lentokonehalli, joita ei ole vielä suojeltu.

Uusi Malmi

Rakentaminen aloitetaan 2020-luvulla.

Asuntoja hahmotellaan 15 000–30 000 asukkaalle. Osa asunnoista toteutetaan Helsingin käytäntöjen mukaan kohtuuhintaisina.

ILMOITUS

Alueelle syntyvät palvelut hyödyttävät koko Koillis-Helsinkiä.

Lentoasemasta säilytettäville rakennuksille voidaan kehittää uusia käyttötarkoituksia. Asiasta ei ole tehty päätöksiä.

Silvia Modig ja Sirpa Puhakka kertovat, että Malmille saadaan myös kohtuuhintaisia asuntoja.

Malmin lentoaseman 138 hehtaarille rakennetaan asuntoja 2020-luvulla. Helsingin seudun kunnissa kiertää jo hyväksyttävänä valtion ja kuntien välinen sopimus suurista infrahankkeista, jossa kenttäalueen tulevaisuus määritellään.

Sopimuksessa todetaan, että ”valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön”.

Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen Sirpa Puhakan (vas., Twitter: @spuhakka) mukaan seuraava askel on, että lentoasemia hallinnoiva Finavia purkaa vuokrasopimuksensa kentästä, minkä jälkeen kaupunki pääsee kaavoittamaan alueen asunnoille.

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta kerrottiin Kansan Uutisille viime viikolla, että Malmin-toimintojen siirtoa Helsinki-Vantaalle on alettu suunnitella.

Kun yleiskaavaa on muutettu, kiinteistökohtaisen asemakaavan valmistelu voi alkaa. Kansanedustaja Silvia Modig (Twitter: @silviamodig) ja Sirpa Puhakka vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ehdottavat, että alueen tulevat asukkaat otettaisiin mukaan jo tässä vaiheessa. He esittävät, että tontteja voitaisiin varata jonkin verran myös asukkaiden itse rakennuttamille taloille, mitä on kokeiltu esimerkiksi Jätkäsaaressa.

Suunnittelu alkaa
puhtaalta pöydältä

Malmin alueen kehitys on saamassa uuden alun. Asukkaiden määräksi arvioidaan jopa 15 000–30 000 aiemman 10 000 asukkaan pientaloalueen asemesta. Päätettävänä on, tuleeko uusista rakennuksista korkeita vai matalia ja miten paljon viheralueita jää ulkoilukäyttöön.

Kenttää ympäröi suosittu ulkoilureitti, ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan kenttä on nykyisin linnustollisesti arvokas kohde.

Kaupunki tasapainoilee betonin ja vihreän välillä.

– Olemme puolustaneet esimerkiksi Kivinokan viheraluetta. Kun vastustamme jotain, meiltä kysytään vaihtoehtoisia rakentamiskohteita, ja olemme nostaneet esiin esimerkiksi Malmin, Modig kertoo.

Hän sanoo, että Malminkin kaavoituksessa on oltava tarkkana, jotta ulkoilualue saadaan säilytettyä.

Kohtuuhintainen
asuminen turvattava

Lentoaseman yhtenäinen alue sopii hyvin seka-asumisen toteuttamiseen: eri rakennuttajat toteuttavat kerralla kovan rahan asuntoja ja vuokra-asuntoja, niin että kaupunkilaiset eivät jakaudu varallisuuden mukaan eri alueille.

Vasemmistoliitto ajaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Helsingissä onkin sovittu, että niitä toteutetaan aina osuus uusista asunnoista. Kovien asumiskustannusten vuoksi pienituloisilla ei ole muutoin mahdollisuutta asua pääkaupungissa.

– Tällä hetkellä olisin painottanut kohtuuhintaista asuntotuotantoa, Modig sanoo.

Hänen mukaansa muutama iso yritys pitää hallussaan Helsingin rakennuskelpoisia tontteja. Puhakka kertoo, että kaupunki onkin yrittänyt saada lisää pieniä rakennusyhtiöitä toteuttamaan niille soveltuvia hankkeita, mutta tämä on ollut vaikeaa.

Malmin lentoaseman alue on kaupungin omistuksessa.

Pajusen jääviys kaatoi
edellisen yrityksen

Modig ja Puhakka luottavat siihen, että uusi asuinalue nostaa Malmin profiilia ja parantaa palvelujen tarjontaa.

– Kokonaisuutena tämä on Malmille hyvä, Puhakka arvioi.

Mutta prosessista ei tule helppoa. Kaavasta on odotettavissa valituskierros, joka viivästyttää rakentamista.

Helsinki kaavoitti Malmin lentoaseman asuntorakentamiseen yleiskaavassa 2002, mutta korkein hallinto-oikeus totesi Jussi Pajusen (kok., Twitter: @KjJussi) jääviksi valtuuston ja kaupunginhallituksen valmistelussa, sillä hän oli samaan aikaan Malmin Nova -kauppakeskuksen kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Kaava kumottiin lentoaseman osalta.

Pajusen suvun yhtiöt myivät Malmin Nova -kauppakeskuksen jo ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Jussi Pajunen jätti tehtävät yhtiöissä tultuaan valituksi Helsingin kaupunginjohtajaksi.

Valtion etsittävä
korvaava kenttä

Modig ja Puhakka kiittävät rakennushankkeen edistämisestä liikenneministerinä toimineelle Merja Kyllöselle (vas.). Tukea tuli myös sosiaalidemokraateilta.

Helsinki saa uuden asuinalueen – mutta minne kentän nykyiset käyttäjät menevät sitten, kun kaupunkirakenne ei enää pysty mahduttamaan lentoasemaa sisälleen?

– Valtion pitää etsiä korvaava kenttä. Tämä oli Kyllösen agendalla ministerinä, Modig vastaa.

Toiminnat voivat siirtyä olemassaoleville kentille tai mahdollisesti rakennettavalle uudelle lentokentälle.

– Toiminnan on voitava jatkua, Modig painottaa.

Malmin lentoasema

Avattu 1936. Helsingin päälentoasema vuoteen 1952.

Noin 300 työpaikkaa, joista noin 60 osa-aikaisina. Järjestöissä muutamia tuhansia ilmailuharrastajia.

Toimintojen alasajon suunnittelu on alkanut. Rakennuskielto estää toimintojen laajentamisen.

Merkittäviä rakennuksia ovat 1930-luvulla valmistuneet terminaalirakennus ja lentokonehalli, joita ei ole vielä suojeltu.

Uusi Malmi

Rakentaminen aloitetaan 2020-luvulla.

Asuntoja hahmotellaan 15 000–30 000 asukkaalle. Osa asunnoista toteutetaan Helsingin käytäntöjen mukaan kohtuuhintaisina.

Alueelle syntyvät palvelut hyödyttävät koko Koillis-Helsinkiä.

Lentoasemasta säilytettäville rakennuksille voidaan kehittää uusia käyttötarkoituksia. Asiasta ei ole tehty päätöksiä.