Lehtikuva/Jessica Gow

Yksityisten vapaakoulujen ongelmat ovat olleet paljon esillä koulukonkurssien jälkeen. Ruotsissa ihmetellään myös maan jatkuvasti laskevaa sijoitusta kansainvälisessä Pisa-vertailussa.

– Syy huonosta Pisa-menestyksestä laitetaan oppilaiden hartioille, sanoo Håkan Svenneling, joka on Vasemmistopuolueen eduskuntavaalien ykkösehdokas Värmlannin vaalipiirissä.

– Vaikka kaikki julkisen keskustelun osallistujat väittävät tietävänsä paljon asiasta, ongelmien rakenteellisiin syihin ei kiinnitetä huomiota. Huonon Pisa-menestyksen selitetään johtuvan esimerkiksi nuorten liiallisesta kännyköiden käytöstä, hän jatkaa.

Huonoja tuloksia selitetään myös oppilaiden heikolla motivaatiolla, koska Pisa-koe ei vaikuta todistuksen arvosanoihin.

Erityisesti on huomiota saanut Karlstadin urheilulukion konkurssi.

– Nyt korjataan satoa Ruotsin koululaitoksen yksityistämisestä, joka alkoi 1990-luvun alussa sosialidemokraattien hallituskaudella, selittää Svenneling.

Silloin Ruotsiin alettiin perustaa vapaakouluja. Ne ovat yksityisiä peruskouluja ja lukioita, joille kunnat maksavat oppilasrahan eli tietyn summan jokaisesta koulussa syksyllä olevasta oppilaasta.

ILMOITUS

Voitot veroparatiiseihin

Vapaakoulujen voitot kertyvät siten, että kun oppilaat on saatu houkuteltua niihin, kuluista säästetään ja kouluyrityksen omistaja pitää säästöt omana voittonaan. Vapaakoulujen luokkakoko on suurempi kuin kunnallisten koulujen.

Monet vapaakouluista ovat päätyneet veroparatiiseissa sijaitsevien ulkomaisten riskisijoittajien käsiin. Niiden voitot kertyvät siis ruotsalaisten veronmaksajien rahoista.

– Koska vapaakoulun perustaminen on helppoa, oppilaspaikkoja on enemmän kuin oppilaita. Toimintaa ei voi suunnitella pitkällä tähtäimellä, koska vapaakoulu saa sen verran tuloja kuin siinä on kunakin syksynä oppilaita, selittää Svenneling.

Koulu voi mennä konkurssiin

Vapaakoulujen myötä Ruotsiin on tullut ilmiö, joka on suomalaisille käsittämätön: peruskoulujen ja lukioiden konkurssit. Erityisen paljon huomiota sai viime vuoden tammikuussa tapahtunut Karlstadin urheilulukion konkurssi.

– Lukion perusti Tukholmassa asuva riskisijoittaja Jan Walther. Aluksi se oli suosittu. Koska Walther siirsi kunnan maksamia oppilasrahoja toiseen yritykseensä eikä käyttänyt niitä koulun kehittämiseen, sen taso laski. Monet oppilaat vaihtoivat koulua ja lukion tulot vähenivät.

– Vuoden 2012 joululoman alkaessa Walther aloitti konkurssivalmistelut. Kun oppilaat palasivat kouluun kevätlukukauden alkaessa, heidät koottiin aulaan. Oppilaita kehotettiin tyhjentämään kaappinsa, koska koulu on suljettu, muistelee Håkan Svenneling.

Ongelmat kuntien niskaan

Koulun mennessä konkurssiin vastuu oppilaista on kunnalla.

– Kukaan ei ole laskenut kuinka paljon tästä konkurssista on tullut kuluja Karlstadille. Konkurssin jälkeisen parin kuukauden aikana kouluvirasto ei pystynyt käsittelemään muita asioita kuin oppilaiden uudelleen sijoittamisia, kertoo Svenneling, joka on kaupunginvaltuustossa puolueryhmänsä johtaja.

– Sosialidemokraatit ja Ympäristöpuolue uskovat, että vapaakoulujen ongelmia voidaan vähentää opettamalla riskisijoittajat toimimaan inhimillisemmin ja lisäämällä koulujen valvontaa, kertoo Svenneling.

– Me Vasemmistopuolueessa emme usko sitä. Riskisijoittaja on koulumaailmassa kuin kanatarhaan päässyt kettu. On turha yritys opettaa kettua olemaan siellä syömättä kanoja, kuvailee Svenneling.

Ratkaisuna vasemmistopuolue näkee vapaakoulujen yritysmuodon muuttamisen kahdessa vuodessa sellaiseksi, etteivät ne tuota voittoa. Ensimmäinen asia on pysäyttää uusien vapaakoulujen perustaminen.