Lehtikuva/Andy Buchanan

Itsenäisyyskampanja ajaa visiota sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltiosta ja irtautumista Westminsterin oikeistopolitiikasta.

Syyskuun 18. päivä maan asukkaat ottavat osaa kansanäänestykseen, jossa päätetään tuleeko Skotlannista itsenäinen valtio, vai pysyykö se osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Viimeisimpien kyselytulosten mukaan äänestyksestä on tulossa tiukka – Panelbasen heinäkuussa tekemä tutkimus arvioi jopa 41 prosenttia skoteista kannattavan itsenäisyyttä.

Kansanäänestys on vuosikymmeniä kestäneen poliittisen projektin tulos. Itsenäisyysliikkeen kantavana voimana on toiminut Scottish National Party (SNP), joka on johtanut Skotlannin omaa hallitusta vuodesta 2011.

Skotlanti on ollut osa Englannin kanssa muodostettua poliittista unionia 305 vuoden ajan. Vuonna 1999 maa sai vuosia kestäneen kampanjoinnin jälkeen oman parlamentin Edinburghiin. Holyroodin parlamentissa Skotlannin kansanedustajat päättävät muun muassa koulutuksesta, maatalousasioista ja asuntopoliittisista kysymyksistä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto määrää edelleen esimerkiksi verotuksesta, sosiaaliturvasta, työmarkkinakysymyksistä ja ulkopolitiikasta. Tärkeistä osa-alueista päätetään siis yhä etelässä, konservatiivien ja liberaalidemokraattien johtamassa Westminsterissä.

Itsenäisyysliike tulee vasemmistosta

Itsenäisyyttä ajava ”Yes”-kampanja on tuonut yhteen SNP:n lisäksi Skotlannin Vihreät (Scottish Green Party) ja Skotlannin Sosialistisen puolueen (Scottish Socialist Party). Lisäksi itsenäisyyden puolesta kampanjoi muun muassa vasemmistolainen Radical Independence Campaign (RIC), Common Weal -ajatushautomo sekä taiteilijaryhmä National Collective. Puolueita ja ryhmiä yhdistää itsenäisyyden lisäksi vasemmistolaisia arvoja ja demokratiaa korostava visio Skotlannin tulevaisuudesta.

– Skotlanti haluaa tulla pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Me tahdomme vahvan julkisen sektorin, pienet tuloerot ja korkeapalkkaisen talouden, sanoo Common Weal -ajatushautomon johtaja Robin McAlpine.

ILMOITUS

– Tämä ei ole vain poliitikkojen visio. Myös Skotlannin bisnesyhteisö ja kansalaisyhteiskunta ovat tajunneet, että nykyinen järjestelmä on rikkonainen.

McAlpinen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan poliittiset elimet on rakennettu siten, että asevalmistajien, maanomistajien ja pankkiirien intressit ohjaavat päätöksentekoa.

– Westminster on Euroopan korruptoitunein ja keskitetyin poliittinen järjestelmä. Skotlannilla on mahdollisuus irtautua tästä järjestelmästä ja rakentaa hallitus, joka ajaa kansalaisten, ei pääoman etua.

McAlpine uskoo, että irtautumalla Westminsterin valtaeliitin piiristä Skotlanti pystyisi tekemään sellaista vasemmistolaista politiikkaa, jota sen kansalaiset todella haluavat. Skotlannin itsenäisyyspyrkimykset perustuvat siis ajatukseen siitä, että maan poliittinen kulttuuri ja pyrkimykset ovat vasemmistolaisempia kuin Englannin.

Unionia puoltavat tahot ovat kuitenkin kyseenalaistaneet sen, miten vasemmistolainen Skotlanti todella on. Dundeen yliopisto julkaisi hiljattain kyselytutkimuksen, jonka mukaan itsenäisyyttä kannattavien skottien poliittiset mielipiteet eivät tosiassa eroa merkittävästi esimerkiksi konservatiivipuolueen äänestäjien mielipiteistä. Lisäksi SNP:n äänestäjät puoltavat muun muassa tiukempaa sosiaaliturvapolitiikkaa ja rajoitetumpaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin unionistipuolue Labourin kannattajat.

– Moni unohtaa, että skotlantilaiset äänestivät konservatiiveja vielä 1950-luvulla. Skotlannin identiteetti sosiaalidemokraattisena maana on siis kohtalaisen uusi ilmiö, arvelee Edinburghin yliopiston rehtori ja Vihreän puolueen aktivisti Peter McColl.

Reportaasi Skotlannin kansanäänestysliikkeestä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 29.8. Osta näköislehti Lehtiluukusta.