Kristiina Koivunen

Joka viides tukholmalainen etsii vuokra-asuntoa tai yrittää vaihtaa sitä.

Ruotsin taloudellinen tilanne on hyvä, sillä kruunua valuuttanaan käyttävä maa on pysynyt osittain eurokriisin ulkopuolella. Talouden kasvupaineet kohdistuvat erityisesti Tukholmaan, jonne muuttaa joka päivä ”kaksi bussilastillista” uusia asukkaita. Kaikki majoittuvat jonnekin, monet väliaikaisiin asuntoihin, sillä Tukholmassa on huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Kyse ei ole pelkästään kaupungin nopean kasvun aiheuttamasta asuntopulasta. Vuoden 2000 jälkeen Ruotsissa on muutettu 155 000 vuokra-asuntoa omistusasunnoiksi, ja niistä suurin osa on Tukholmassa.

Suur-Tukholmassa rakennetaan nyt niin kiivaasti kuin rakennuslupia myönnetään, mutta suurin osa uusista asunnoista on omistusasuntoja. Uusiin vuokra-asuntoihin tulee kallis vuokra.

Oikeistohallitus muutti asuntopolitiikan omistusasumista suosivaksi.

Vuokra-asunnot
katosivat keskustasta

Ruotsissa on syyskuussa eduskunta-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit, ja kaikki puolueet lupaavat ratkaista Tukholman asuntokurjuuden.

– Muutaman asunnon rakentaminen ei muuta tilannetta, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista vastuun ottoa, esimerkiksi kaavoitukseen uusia käytäntöjä, sanoo tiedottaja Minna Rahko vuokralaisyhdistys Hyresgästföreningistä, johon kuuluu yli puoli miljoonaa vuokra-asukasta.

ILMOITUS

Valitusprosessin takia rakennusluvan saanti voi kestää monta vuotta, joten vain suuret rakennusfirmat pystyvät toimimaan Tukholmassa.

Viime vuosisadalla vuokra-asuminen oli Ruotsissa Suomea yleisempi asumismuoto. Tilanne muuttui vuosisadan vaihteessa, kun vuosikymmeniä kestänyt vasemmistovalta muuttui oikeistohallituksiksi.

– Asuntopolitiikka muuttui omistusasumista suosivaksi, selittää Rahko.

– Käytännössä Tukholman keskustan halpojen vuokra-asuntojen muuttamisesta omistusasunnoiksi tuli kovaa keinottelua. Jos vähintään kaksi kolmasosaa taloyhtiön asukkaista haluaa muutosta, asukkaat saavat lunastaa vuokra-asuntonsa hintaan, joka usein on vapaiden kiinteistömarkkinoiden hintaa huomattavasti alhaisempi.

– Ne, jotka saivat lainaa pankista, tarttuivat tilaisuuteen ostaa edullisesti hyvällä alueella sijaitseva pieni asunto, mutta eivät jäädäkseen siihen asumaan, vaan myydäkseen sen nopeasti vapailla markkinoilla hyvällä voitolla.

– Miljoonan kruunun, noin 100 000 euron, voitto oli tavallista, kertoo Rahko. Näin monet saivat alkupääoman esimerkiksi omakotitaloa varten.

Tällä hetkellä vuokra-asuntojen muuttaminen omistusasunnoiksi on pysäytetty Tukholman keskustan asuma-alueilla.

Nuoret asuvat
vanhempien luona

Asuntopula vaikuttaa erityisesti niihin, jotka aloittavat ensimmäisen kerran kamppailun Tukholman asuntomarkkinoilla. He jakautuvat kahteen ryhmään eli vanhempiensa luota omaan asuntoon haluaviin nuoriin ja kaupunkiin töiden takia muuttaviin henkilöihin.

– Nuorten on mahdoton saada kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kertoo Minna Rahko.

Ne, joilla on pysyvä vuokrasopimus vanhan asuntoyhtiön asuntoon, eivät luovu siitä, vaikka eivät olisi asuneet asunnossa vuosiin. He pitävät vuokrasopimuksen nimissään voidakseen lunastaa asunnon, jos yhtiötä aletaan yksityistää. Asuntojen jatko-vuokraamista kutsutaan ”toisen käden vuokrasopimukseksi”.

– Jatkovuokrasopimuksia voi olla pitkä ketju, asunnolla voi olla jopa neljä tai viisi jälleenvuokraajaa, sanoo Rahko.

Tällöin vuokralaisen oikeudet ovat vähäiset, päinvastoin kuin aiemmin Ruotsin asuntopolitiikan perustuessa vuokralaisten oikeudet takaaviin pysyviin vuokrasopimuksiin ja kohtuuvuokriin.

– Jälleenvuokrausyksiön vuokra voi olla kuukaudessa jopa 10 000–12 000 kruunua, siis 1 100–1 300 euroa, kertoo Tukholman islamilaisen seurakunnan edustaja Helena Benaouda.

Lyhytaikaisten, epävarmojen vuokrasopimusten takia nuorten itsenäisen elämän aloittaminen on vaikeaa. Heidän elämänsä on epävarmaa heidän muuttaessaan jälleenvuokrausasunnosta toiseen ja välillä lapsuudenkotiin, mikäli vanhemmat asuvat Tukholmassa.

Asuntopulan takia muualla Ruotsissa asuvat nuoret eivät ehkä pysty ottamaan vastaan saamaansa opiskelupaikkaa Tukholmasta.

Uudet työntekijät
eivät saa asuntoa

Monet yritykset kärsivät työvoimapulasta, koska uudet työntekijät eivät löydä asuntoa. Tämä vaikuttaa niin asiantuntija- kuin perustyönkin tasolla.

– Firmat eivät saa tarvitsemiaan ruotsalaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita. Toisesta maasta muuttavat henkilöt eivät halua heti ostaa asuntoa, vaikka heillä olisi siihen varaa, selittää Rahko. Asiantuntijoiden palkkaamisen vaikeus on niin iso ongelma, että se vaikuttaa koko Ruotsin talouden kehitykseen.

Tukholman nopea kasvu on lisännyt palvelujen tarvetta, eikä esimerkiksi terveydenhuolto pysty vastaamaan siihen loma-aikoina sijaispulan takia. Kesäisin tiedotusvälineissä pohditaan jopa sitä, pystytäänkö kaikki synnytykset hoitamaan.

Tukholmaan tulee koko ajan uusia maahanmuuttajia, sillä monilla on siellä sukulaisia. He löytävät työpaikkoja matalapalkka-aloilta, mutta vakituisen työpaikan saanti on heille vaikeaa, kuten myös Ruotsissa opiskelleille toisen ja kolmannen polven siirtolaisille.

– Ilman vakituista työpaikkaa on mahdotonta saada pankkilainaa edes kaukaisimmassa lähiössä sijaitsevan asunnon ostoon, Benaouda selittää. Pätkätyöläiset ovat kiskurivuokrien ja väliaikaisten asuntojen armoilla.