Ansioitunut toimittaja, ex-kansanedustaja ja ex-europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas.) on tehnyt kirjan Suomen rikkaat – Kuka kukin on (Minerva 2014).
Seppänen kirjoittaa tietokirjallaan uusiksi kuuluisan Kristiina Halkolan aikoinaan esittämän (1969) poliittisen laululiikkeen erään tunnusmelodian Laulu 20 perheestä. Laulussa luetelluista perheistä enää kaksi kuuluu Seppäsen mukaan todella rikkaisiin, Rettig ja Ehrnrooth.
Vakavasta aiheesta kirjoitettu kirja ei ole kuiva. Sen alkulehdillä on jo sarkastinen teksti: ”Varoitus! Tämän kirjan kaikki henkilöt ovat todellisia, eikä joukkoon ole eksynyt yhtään köyhää. Ei kuitenkaan ole rikkaita ilman köyhiä.”
Rikkaiden rahapelit maailmalla syövät Suomea sisältä päin.
Seppänen kertoo kirjassaan vuosikymmenten kokemuksensa ja uuden lähdeaineistonsa perusteella, miten raha ja valta ovat olleet uusjaossa Suomessa viime vuosina.
Raharikkaita perheitä Suomessa nyt sata
Seppänen toteaa, että merkittäviä rahavallan perheitä on Suomessa tätä nykyä sata. Hän kirjoittaa, että Suomessa ei ole ollut koskaan niin rikkaita ihmisiä kuin nykyisin.
Hän luettelee nimeltä Suomen omistajat. Hän erottelee heistä julkisuudessa tunnetut ja paljastaa tuntemattomat, joita hän kutsuu salarikkaiksi.
Suomen rikkaimmaksi mieheksi Seppänen nimeää Antti Herlinin. Herlin on hisseistään tunnetun Kone Oyj:n valtias suoraan alenevassa polvessa.
Paras tie rikkauteen onkin Seppäsen mukaan periminen. Hänen mukaansa kukaan ei rikastu palkkatuloilla, koska niitä syö voimakkaasti progressiivinen verotus. Rikastumiseen tarvitaan omaisuutta, jota verotetaan palkkatuloihin nähden huomattavan vähän – jos ollenkaan.
Nykyiset rikkaat eivät luo vaurautta Suomeen
Seppänen ei ota kantaa siihen, onko väärin, että Suomessa on rikkaita. Sen sijaan hän sanoo, että ne tavat, joilla rikastutaan, ovat usein kyseenalaisia ja ainakin tasa-arvon mukaisten moraalisäännösten mukaan vääryys.
Merkittävä ero entisajan rikkaisiin on nyky-Suomen raharikkailla Seppäsen mukaan se, että ennen vauraat omistajasuvut olivat isänmaallisia ja loivat omistamiensa tuotantolaitosten kautta elintasoa myös työntekijöilleen ja vaurautta koko Suomeen. Nykyajan raharikkaat pelaavat omia kansainvälisiä rahapelejään eivätkä juurikaan sijoita Suomeen.
Kirjansa loppupuolen luvussa Luxemburgin tauti Seppänen kirjoittaa siitä, miten Suomen raharikkaat pelaavat maailmalla veroparatiisipelejään. Luku loppuu ytimekkääseen tekstiin: ”Ja se on ongelma, joka syö Suomea sisältä päin”.
Seppäsen kirjasta enemmän perjantaina 22.8. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.