TTIP-sopimuksen lisäksi Suomi on mukana neuvottelemassa ainakin monenkeskisestä palvelukauppasopimuksesta TISA:sta (Trade in Services Agreement) kymmenien muiden WTO:n jäsenvaltioiden kanssa.

Sopimus tähtää sääntelyn vähentämiseen ja palvelukaupan yksityistämiseen. Siihen sisältyvän Ratchet-lausekkeen mukaan kerran yksityistettyä palvelua ei voida ottaa uudelleen sääntelyn piiriin ja palauttaa julkiseksi.

Neuvottelijavaltiot kutsuvat itseään ”erittäin hyviksi palveluiden ystäviksi” (Really Good Friends of Services). Yhdysvaltojen ja Australian aloittamia neuvotteluja johtaa Euroopan unioni ja niitä on käyty vuodesta 2012 lähtien irrallaan Maailman kauppajärjestön GATS-palvelukauppasopimuksesta.

Tietoa merkittävien kauppasopimusten sisällöstä tihkuu vain vuotojen myötä.

Kesäkuussa Wikileaks julkisti salaisen luonnostekstin sopimuksesta, joka kattaa suurimman osan maailman palvelukaupasta. Palkansaajajärjestö Finunionsin mukaan TISA:ssa on tarkoitus sopia myös lisenssimenettelyistä ja viestintäverkkoihin pääsystä.

Kauppa- ja investointipolitiikan tutkija Rachel Denae Thrasher Global Economic Governance Initiative -tutkimusohjelmasta arvioi Bostonin yliopiston sivuilla julkaisemassaan analyysissa TISA:n vaikutuksia, mitä tulee rahoituspalveluihin.

ILMOITUS

Hänen mukaansa sopimus laajentaisi ulkomaisten rahoituspalveluiden tarjoajien oikeuksia niin, että niillä olisi käytännössä automaattinen sisäänpääsy mihin tahansa jäsenvaltioon. Se myös kieltää isäntävaltioiden protektionismin uusilta rahoituspalveluilta. Ne päinvastoin nauttisivat erityistä suojaa sääntelyn vaikutuksilta.

Yhteenvetona Thrasher toteaa, että luonnosteksti antaisi ulkomaisille palveluntarjoajille poliittista voimaa isäntämaassa muotoilla tulevaisuuden finanssipalveluiden säätelyä. Se tähtää voimakkaasti finanssipalvelujen vapauttamiseen.

– Sopimuksessa kielletään rahoituspalvelujen lisäsääntely, vaikka talouskriisi johtui sääntelyn puutteesta. Lisäksi USA on hyvin kiinnostunut edistämään tiedonsiirtoa rajojen yli, mukaan lukien henkilökohtaisen ja taloudellisen tietoliikenteen, kirjoitti myös Slavoj Žižek The Guardianissa 13. heinäkuuta.

Hänen mukaansa sopimus on täydellinen esimerkki siitä, miten kaukana olemme demokratiasta.

– Keskeiset talouttamme koskevat päätökset neuvotellaan ja toteutetaan salassa.