EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimuksen (TTIP) valmisteluvaiheessa vuonna 2012–2013 EU:n komission kauppapolitiikasta vastaava pääosasto kuuli 560 intressiryhmää. Niistä 520 eli 92 prosenttia edusti liike-elämän intressejä ja 26 eli 4 prosenttia ammattiliittoja ja muita kansalaisjärjestöjä.
Liike-elämää edustavat lobbarit pohjustivat siis meneillään olevia neuvotteluja 20 kertaa jokaista kansalaisjärjestökuulemista kohtaan, ilmenee Corporate Europe Observatoryn (CEO) julkistamasta selvityksestä.
CEO:n mukaan valmistavissa keskusteluissa ylivoimaisesti eniten huomiota sai maatalous- ja ruokabisnes. Kansainvälisten ruokajättien, maatalouskaupan ja siementen tuottajat tapasivat komission edustajia enemmän kuin lääke- ja kemikaalialan, finanssisektorin ja autoteollisuuden lobbarit yhteensä.
Ruokaturvallisuus huolena
Pia Eberhardt CEO:sta sanoo kauppapolitiikasta vastaavan pääosaston hakeneen aktiivisesti teollisuuden näkökantoja samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöt yritettiin pitää loitolla. Tuloksena TTIP-neuvotteluissa näkyy suuryhtiöt ensin -agenda, joka vaarantaa Euroopassa totutun ruokaturvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason, sillä neuvottelujen tavoitteena on edistää kauppaa poistamalla EU:n ja Yhdysvaltain välisen lainsäädännön eroja.
Atlantin kummallakin puolella on vakuutettu, että tästä ei ole kyse. Kauppapolitiikasta vastaava komissaari Karel de Gucht sanoi helmikuussa, etteivät nykyiset kuluttajien, ympäristön ja ruokaturvallisuuden standardit ole neuvoteltavissa. Presidentti Barack Obama korosti maaliskuussa toimineensa koko poliittisen uransa kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi eikä aio allekirjoittaa sitä heikentävää lainsäädäntöä.
Kesäkuussa Yhdysvaltain maatalousministeri Tom Vilsack kuitenkin teki selväksi maansa haluavan TTIP-neuvotteluissa tehdä tilaa geenimuunnelluille elintarvikkeille ja hormonilihalle.
Liike-elämää edustavat lobbarit kyseenalaistavat nykyisten säännösten tieteellisen pohjan aivan kuten tupakkalobbarit aikoinaan ja esittävät tilalle omia tieteellisiä totuuksiaan.