Marjanpoimijoiden epäselvä tilanne jatkuu.

Ulkomaalaiset marjanpoimijat luulevat olevansa työsuhteessa marjayrityksiin, mutta tosiasiassa heitä kohdellaan yrittäjinä. SAK:n päälakimies Timo Koskinen kummeksuu nykyistä käytäntöä, jossa Suomeen tullaan turistiviisumeilla poimimaan marjoja ansiotarkoituksessa.

”Yksikään toinen ulkomaalaisryhmä ei tule Suomeen tekemään työtä turistiviisumilla. Luonnonvaraisten marjojen keräämisen tulisi olla työsuhteen alaista työtä ja siitä tulisi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa”, Koskinen kirjoittaa SAK:n verkkosivuilla.

Ulkomaalaislain mukaan turistiviisumilla voi tulla poimimaan marjoja vain työsuhteeseen. Koskisen mukaan ulkoministeriö on laajentanut säännöstä omavaltaisesti koskemaan myös ei-työsuhteisia poimijoita.

Ei työsuhdetta marjayritykseen

Viime kesänä 50 thaipoimijaa otti yhteyttä SAK:han, kun heidän poiminta keskeytyi ennenaikaisesti. SAK pyysi työ- ja elinkeinoministeriön alaiselta työneuvostolta lausuntoa, olisiko poimijoihin pitänyt soveltaa vuosilomalakia. Ministeriön tällä viikolla julkaiseman lausunnon mukaan työsuhteelta vaadittava tunnusmerkistö ei täyttynyt.

Koskiselle päätös osoittaa, että työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistöä tulee täydentää. Yrittäjän ja työsuhteen välistä rajanvetoa tulisi tarkentaa siten, että työsuhteen määritelmä laajensi kattamaan selkeästi työsuhteisena pidettävät työt, kuten kyseessä olevan marjanpoiminnan.

ILMOITUS

Lausunnon mukaan thaipoimijat eivät olleet työsuhteessa marjayritykseen, koska heillä ei ollut työnjohtoa ja he saattoivat poimia tai olla poimimatta marjoja sekä myydä ne kenelle tahansa.

”Tilanne oli tosiasiassa karu: jos et poimi, seuraa siitä passitus kotimaahan. Marjanpoimijoilla oli työnjohto, koska yritys oli järjestänyt heille opastusta, majoitusta ja autot käyttöön. Heille oli näytetty poimintapaikkoja ja osoitettu tietty poimintatavoite”, Koskinen kirjoittaa.

Tuhansien eurojen lainat

Poimijat värvätään Suomeen kotimaansa paikallisten välitysfirmojen kautta. Moni heistä kattaa matkakulunsa tuhansien eurojen lainalla, joiden vakuutena on usein oma maatila. Kotimaahan ei ole paluuta marjoja poimimatta, koska thaimaalaisella tulotasolla tuhansien eurojen lainoja ei hetkessä makseta.

”Kenelle muulle poimijat olisivat marjansa myyneet kuin heidät Suomeen toimittaneelle yritykselle?” kysyy SAK:n Koskinen.

Yritys pidätti osan poimijoiden ansioista ja lähetti sen thaimaalaisille pankeille lainan lyhennyksiin. Poimijat olivat metsässä jumissa ja osa yöpyi jopa autossa, jotta he olisivat lähellä marjapaikkoja eikä rahaa menisi bensaan.

Koskisen mielestä työneuvoston lausunnossa todetun epätäydellisen näytön pohjalta tulkinta kääntyi nyt heikomman osapuolen vahingoksi.

”Lausunto tarkoittaa sitä, että heikossa asemassa olevien työntekijöiden osalta pallo on jatkossa lainsäädännön tarkistamisesta vastaavalla ministeriöllä. Suomen valtiolla on näytön paikka: miten me kohtelemme köyhää, kielitaidotonta, ulkomaalaisten ryhmää.”