Suomessa ihmiskaupan taustalla on seksuaalista hyväksikäyttöä useammin työ.

Joutsenon vastaanottokeskuksen koordinoimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on otettu vuoden 2014 alusta kesäkuun loppuun mennessä 21 henkilöä, kertoo Suomen maahanmuuttovirasto Migri.

Auttamisjärjestelmän piirissä oli kesäkuussa kaikkiaan 77 asiakasta 29 eri valtiosta. Suurin osa asiakkaista tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tai Aasiasta. EU-kansalaisia oli neljä.

Järjestelmään on keväällä 2014 ja 2013 esitetty erityisen paljon seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneita. Suomessa ihmiskaupattu henkilö on silti yleensä työperäisen ihmiskaupan uhri. Tämä on Migrin mukaan kansainvälisesti poikkeuksellinen tilanne.

Seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtuu yleensä ennen Suomeen saapumista

Alkuvuonna 2014 Suomessa ei ole tunnistettu yhtäkään seksuaalisen hyväksikäytön uhria, joka olisi joutunut hyväksikäytetyksi Suomessa, vaan hyväksikäyttö on tapahtunut ennen uhrin saapumista maahan.

ILMOITUS

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta auttamisjärjestelmään tulevat henkilöt ovat yleensä joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Sen sijaan Pohjois-Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä tulevien henkilöiden epäillään useimmiten joutuneen työperäisen hyväksikäytön kohteeksi.

Auttamisjärjestelmän piirin esitetyt henkilöt ovat Migrin mukaan vain osa ihmiskauppailmiötä Suomessa. Todennäköisesti moni ihmiskaupasta kärsivä jää kokonaan tunnistamatta.

Infopuhelin auttaa viranomaisia

Suurin osa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vastaanottamista esityksistä tulee viranomaisilta, lähinnä poliisilta ja vastaanottokeskuksista.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä avasi vuoden 2013 lopulla ympäri vuorokauden päivystävän infopuhelimen, jota erityisesti kuntien sosiaalityöntekijät ovat hyödyntäneet työssään. Infopuhelin tarjoaa tukea sekä ihmiskaupan uhreille että muille, jotka etsivät lisätietoa ihmiskauppa-asioista.

Esityksen henkilön ottamisesta auttamisjärjestelmään voi tehdä ihmiskauppaa epäilevä viranomainen tai yksityinen tai julkinen palveluntuottaja, kuten kansalaisjärjestö, tai uhri itse.