Shiiojen ja sunnien tuhatvuotinen taistelu
Shiia- ja sunnimuslimien tiet erkanivat vuonna 680 kiistaan neljännestä kalifista, eli johtajasta. Itse asiassa kyse oli valtataistelusta kahden alueen, Arabian paimentolaisalueen ja Tigrisin maanviljelyalueen, välillä.
Kaikissa islamilaisissa maissa on molempien suuntausten kannattajia. Shiiat ovat enemmistö Iranissa, Irakissa ja Bahrainissa.
Irakin ja Syyrian hajoaminen lisäisi jännitteitä sekä monien muslimimaiden välillä että niiden sisällä.
Jihadistien ensisijainen kohde ei ole länsimaat vaan muslimimaiden hallitukset.
Saudi-Arabiassa ilmapiiri kiristyy loppukesällä, kun siellä sijaitsevaan Mekkaan saapuu miljoonia pyhiinvaeltajia ramadanin jälkeisenä pyhiinvaelluskuukautena, joka on islamilaisessa kalenterissa vuoden viimeinen kuukausi.
Britannian entistä pääministeriä Tony Blairia on arvosteltu viime päivinä rajusti hänen politiikastaan Irakin miehityksen aikoihin. Blairia syytetään paitsi suunnitelman puuttumisesta, myös tietojen pimittämisestä oman maan kansalaisilta.
Arvostelijoiden on katsottava peiliin: pääministerin lisäksi monet muutkin britit lähtivät täysin rinnoin George W. Bushin julistamaan terroristijahtiin. Vaikka informaatiotekniikka niin Britanniassa kuin koko läntisessä maailmassa olisi mahdollistanut tutkivan journalismin paremmin kuin koskaan ennen, harva taho selvitti, mitä Irakissa todella tapahtui.
Vielä tärkeämpää kuin menneiden virheiden pohdinta olisi olla toistamatta niitä nyt. Lähi-idän viimeaikaiset tapahtumat saattavat olla yhtä tärkeä historian käännekohta kuin Ottomaani-imperiumin romahtaminen sata vuotta sitten ja siirtomaiden itsenäistyminen viime vuosisadan puolivälissä. Mutta sen sijaan, että tiedotusvälineet välittäisivät yleisölle selkeän kuvan muutoksista, ne maalailevat pirstaleisia kauhukuvia terroristeista.
Sota Koraanin
ennustusta soveltaen
Lähi-idän asukkaiden länsivastaiset mielipiteet saattavat yllättää, koska valtamedia kertoo niistä laajemmin vasta nyt. Alueen tapahtumia uutisoidaan kapeasta näkökulmasta, vaikka ne vaikuttavat paljon meidänkin elämäämme, koska suuri osa käyttämästämme öljystä tuodaan sieltä.
ISIS julisti viime sunnuntaina perustaneensa islamilaisen valtion ja uuden kalifaatin Irakilta ja Syyrialta valloittamilleen alueille. Samalla järjestö lyhensi nimensä muotoon Islamilainen valtio.
Julistuksen ajankohta on hyvää strategiaa; edellisenä päivänä alkanut ramadan eli paastokuukausi on muslimeille uskonnollisesti vuoden tärkein aika. Silloin rukoillaan ja luetaan Koraania enemmän kuin muulloin.
Jihadistien taistelustrategia pohjautuu vaikutusvaltaiseen lähteeseen: he yrittävät toteuttaa Koraanin ennustuksen islamilaisen valtakunnan syntyyn johtavasta viimeisestä sodasta, joka alkaa itäisestä maasta eli Afganistanista ja leviää Lähi-itään. Jihadisti-ideologiaa on analysoinut Syed Saleem Shahzad, jonka kirja Kuoleman sisäpiiri ilmestyy tänä kesänä Inton kustantama.
Millaista on
jihadin politiikka?
Jihadistien ensisijainen kohde ei ole länsimaat vaan muslimimaiden korruptoituneet ja itsevaltaiset hallitukset. Länsimaiden tuki on mahdollistanut niiden pysymisen vallassa vuosikymmeniä monissa Lähi-idän maissa.
Jihadistien toistaiseksi haltuunsa saamat alueet ovat pääasiassa autiomaata. Mutta entäpä jos maailman suurimmat öljykentät joutuisivat ISIS:in saudiarabialaisen veljespuolue Sahwan haltuun? Millaista kauppapolitiikkaa se harjoittaisi? Maailmaan tulisi uusi öljykriisi, jos Sahwa päättäisi sulkea öljyhanat ja käyttää öljyn itse, myydä sitä vain jihadistimaille tai säästää tuleville jihadistisukupolville.
Niin sanottuun terrorismin vastaiseen sotaan on käytetty valtavasti varoja, mutta juuri mikään länsimainen taho ei ole paneutunut globaalin jihadin aatemaailmaan. Vaikka nyt perustettu Islamilainen valtio ei pysyisikään pitkää aikaa pystyssä, jihadistien vaikutusvallan lisääntyminen maailman tärkeimmillä öljykentillä on tosiasia, jonka kanssa kansainvälisen yhteisön on sopeuduttava elämään.
Tapahtumat Irakissa ja Syyriassa etenevät nyt nopeammin kuin ehkä koskaan historiassa. Tapahtuupa lähiviikkoina mitä tahansa, tilannetta on arvioitava siitä näkökulmasta, kuka hallitsee öljykenttiä ja miten öljyn maailmanmarkkinahinta kehittyy.
Irakin kurdit valmistelevat itsenäisyysjulistusta. He ovat saaneet yllättävältä tuntuvan tukijan, omia kurdikansalaisiaan sortavan Turkin. Kyse on suurvaltapolitiikasta ja öljystä. Jos kurdit pystyvät estämään jihadisteja valtaamasta Kirkukin öljykenttiä, länsimaat haluavat turvata alueen, jossa öljyputki kulkee sieltä turkkilaiseen öljysatama Ceyhaniin.
Shiiojen ja sunnien tuhatvuotinen taistelu
Shiia- ja sunnimuslimien tiet erkanivat vuonna 680 kiistaan neljännestä kalifista, eli johtajasta. Itse asiassa kyse oli valtataistelusta kahden alueen, Arabian paimentolaisalueen ja Tigrisin maanviljelyalueen, välillä.
Kaikissa islamilaisissa maissa on molempien suuntausten kannattajia. Shiiat ovat enemmistö Iranissa, Irakissa ja Bahrainissa.
Irakin ja Syyrian hajoaminen lisäisi jännitteitä sekä monien muslimimaiden välillä että niiden sisällä.
Jihadistien ensisijainen kohde ei ole länsimaat vaan muslimimaiden hallitukset.
Saudi-Arabiassa ilmapiiri kiristyy loppukesällä, kun siellä sijaitsevaan Mekkaan saapuu miljoonia pyhiinvaeltajia ramadanin jälkeisenä pyhiinvaelluskuukautena, joka on islamilaisessa kalenterissa vuoden viimeinen kuukausi.