Aimo Ruusunen

Vaikka monet varsinkin iäkkäät Venäjän inkeriläiset osaavat suomea, kielen luonnollisia puhumistilanteita on varsin harvassa. Se merkitsee, että kielitaito ei myöskään siirry sukupolvelta toiselle.

– Kun ei ole tarpeeksi luonnollisia tilanteita missä kieltä käytettäisiin, ei kielen opetuksesta kursseilla ole sitä hyötyä, mikä siitä voisi olla, pohti tilannetta Pietarin alueen inkeriläisten juhannusjuhlassa järjestötoiminnan veteraani Albert Kirjanen.

Hän itse samoin kuin jotkut muut olivat tulleet juhlaan Siestarjoelle Suomesta. Suomi on 1990-luvulta lähtien yhä useamman Venäjän inkeriläisen asuinpaikka, ja tällä on ollut oma vaikutuksensa kielen asemaan ja toiminnan kehittymiseen Venäjällä.

Inkeriläiset järjestöt ja muu toiminta on kuitenkin Pietarissa ja sen lähistöllä varsin vilkasta. Juhlaan saapuneiden määrä, ainakin viitisensataa henkeä, oli positiivinen yllätys, sillä Siestarjoella ei inkeriläisiä kovin paljon asu. Pääasiassa heitä on Pietarissa ja joillakin paikkakunnilla kaupungista etelään ja länteen.

Inkerin liiton puheenjohtaja Aleksander Kirjanen muistutti juhlaväkeä, että suomalaisilla on historiallisistakin syistä oma oikeutettu paikkansa alueen elämässä.

ILMOITUS

– Ennen Pietarin perustamista tällä seudulla asui pääasiassa suomalaisia. Kun Siestarjoen telakka ja kaupunki 300 vuotta sitten perustettiin, ensimmäinen täällä tehty laiva sai nimekseen Ingermanland, Kirjanen kertoi.

Suomen kielen vähäinen käyttö näkyy jo siinäkin, että pääosa Venäjän inkeriläisten julkaisutoiminnasta näyttää tällä hetkellä tapahtuvan venäjäksi. Lapsia ja nuoria juhannusjuhlilla kyllä oli, ja he saivat aitoa kosketusta kieleen muun muassa monipuolisen musiikkiohjelman kautta.

Nyt tällaista ”uusimuotoista” juhannusjuhlaa vietettiin 26. kerran. Ensimmäinen juhla oli vuonna 1989 Keltossa. Ajan myötä juhlasta on tullut entistä enemmän myös eri maiden inkeriläisiä yhdistävä tapahtuma. Siestarjoella oli esiintyviä ryhmiä ja muita vieraita myös Virosta, jossa aktiivista toimintaa on muun muassa Narvan alueella.

Pietarin yhdistyksen puheenjohtaja Jelena Tikka ja muut järjestöjen vetäjät totesivat juhlan yhdistäneen väkeä tavalla, josta on hyvä lähteä suunnittelemaan seuraavia tapahtumia.