Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa on viime aikoina nähty huolestuneita intiaanipäälliköitä. He tulevat kertomaan, että Keski-Amerikan suurin ja maailman kolmanneksi suurin metsäalue Bosawas hupenee kovaa vauhtia, mikä uhkaa myös mayagna-kansan olemassaoloa.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco julisti 1997 Bosawasin suojelluksi biosfäärialueeksi ja maailmanperintökohteeksi. Trooppinen metsä levisi tuolloin kahden miljoonan hehtaarin alueelle ja siellä eli mittaamaton lajikirjo.

Vuonna 2010 metsä oli kutistunut reiluun 800 000 hehtaariin ja alueella vuosisatoja asuneita mayagnoja oli jäljellä noin 25 000, kertoo heidän päällikkönsä Arisio Genaro.

Hän syyttää alueelle muuttaneita talonpoikia, joita oli vuonna 1990 viitisen tuhatta, mutta nyt yli 40 000.

– He polttavat kaiken saadakseen viljelymaata, kaatavat metsät karjan laitumiksi, myyvät puutavaran, ampuvat villieläimet ja kuivaavat joet rakentaakseen teitä, Genaro listaa.

Vuonna 2012 julkaistu kansainvälinen tutkimus varoitti, että nykymenolla Bosawasin metsät katoavat 24 vuodessa.

Nicaraguaa vuodesta 2007 johtanut presidentti Daniel Ortegan vasemmistohallitus on yrittänyt hillitä metsäkatoa, mutta arvostelijoiden mukaan toimet ovat olleet riittämättömiä.