Foorumi oli jatkoa Turun pohjoismaiselle foorumille, joka järjestettiin vuonna 1994, sekä YK:n naisten maailmankonferenssille Pekingissä 1995.
Ruotsin naisjärjestöjen kattojärjestön, Kvinnolobbyn, edustajan Erika Erikssonin mukaan tapahtuman järjestäminen juuri Malmössä oli luontevaa, koska kaupunki käy läpi samoja haasteita, joita foorumikin halusi alleviivata.
– Tullakseen moderniksi alueeksi Malmön kaupungin on lisättävä ponnistelujaan muuttuakseen tasa-arvoisemmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi kaikille sukupuolesta ja etnisyydestä riippumatta, samalla sitouttaen uusia sukupolvia tähän työhön, hän kommentoi.
Myös naisliikkeen haasteena on sitouttaa uusia toimijoita tasa-arvotyöhön, sillä nuoremmat naiset saattavat pitää saavutettuja oikeuksia itsestään selvyyksinä, ja niitä havahdutaan puolustamaan vasta, kun ne ovat uhattuina.
Esimerkkinä tästä on muun muassa Espanjan aborttilainsäädännön tiukentuminen. Aborttiteema olikin vahvasti esillä foorumin asialistalla, aiheesta järjestettiin useampi seminaari.
Aiempiin foorumeihin verrattuna uusia, keskustelua herättäneitä teemoja oli nyt muun muassa sijaissynnytykseen suhtautuminen ja kohdunvuokraamiseen liittyvät valtarakenteet.
”Vihaiset valkoiset miehet” feminismin haasteena
Feminismin tulevaisuutta Pohjoismaissa käsitelleessä paneelissa puhunut Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen piti yhtenä pohjoismaisen feminismin haasteista individualismia, joka välttelee kategorioiden, kuten ”nainen” ja ”mies”, käyttöä.
– Jos ihmiset nähdään vain yksilöinä, unohdamme yksilöiden takana vaikuttavat valtarakenteet, jotka määrittelevät yhteiskunnallista asemaamme. Tämä johtaa sukupuolisokeuteen, Pyykkönen totesi.
– Toisaalta naisten kohtaama syrjintä voi olla myös intersektionaalista, eli esimerkiksi Skandinavian alueella siirtolaisnaiset voivat joutua syrjityiksi naiseutensa ohella myös etnisen taustansa vuoksi, kun joitain naisia taas voidaan syrjiä seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Siksi naisliikkeen on tehtävä yhteistyötä rasisminvastaisen liikkeen sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan liikkeen kanssa, hän vaati.
Islantilainen tasa-arvokeskuksen johtaja Kristin Astgeirsdottirkin piti rasismia nykyfeminismin suurena uhkana.
– Vihaiset valkoiset miehet, hän vastasi kysymykseen feminismin haasteista tarkoittaen kasvavan antifeminismin ja uusnatsismin kytkeytymistä maskuliinisuuksien ilmentämiseen.
Norjalaisministerin tulo
aiheutti kritiikkiä
Rasismiteema kuumensi tunteita koko viikonlopun ajan. Foorumi sai osakseen runsaasti kritiikkiä niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassa, koska Norjan tasa-arvoministeri Solveig Horne osallistui sunnuntain päätöstapahtumaan.
Horne edustaa kansallismielistä Fremskrittspartiet –puoluetta, ja häntä on kritisoitu avoimen rasistisista ja seksuaalivähemmistöjä syrjivistä ulostuloistaan. Hän on myös muun muassa peräänkuuluttanut ”naisen omaa vastuuta” raiskaustapauksissa.
– Tämä on takaisku koko konferenssille. Yleensä feministinen ja rasisminvastainen liike kulkevat käsi kädessä, mutta nyt tänne oli kutsuttu sellaisen puolueen edustaja, joka on kaikkea tätä vastaan, kommentoi Ruotsin Feministiskt initiativ –puolueen kansanedustajaehdokas Veronica Svärd ruotsalaismediassa.
– Keskustelimme pitkään siitä, pitäisikö Solveig Horne kutsua vai ei. Se ei ollut helppo päätös, mutta koko ajan olemme kuitenkin olleet sitä mieltä, että kaikkien ministerien tulisi allekirjoittaa konferenssin päätösasiakirja, kommentoi foorumin lehdistövastaava Maria Malmström medialle.
Kriitikoiden mukaan Hornen mukanaolo osaltaan normalisoi ja legitimoi avoimen rasistisia ja homovihamielisiä puolueita.
”Tasa-arvo on voimakkain käytössämme oleva ase”
Foorumin avajaistilaisuudessa puolestaan puhuivat naisliikkeen kirkkaat tähdet, kuten Ruotsin feministipuolueen edustajana europarlamenttiin toukokuussa valittu Soraya Post, joka puheessaan sanoi tasa-arvon olevan ”voimakkain käytössämme oleva ase”.
Romanitaustainen Post on kertonut kokeneensa rasismia itseään ja perhettään kohtaan koko elämänsä ajan. Kiusaaminen meni jossain vaiheessa niin pitkälle, että hän alkoi pitää vuosia jatkunutta syrjintää normaalina.
Avajaisissa puhui myös Ruotsin feministipuolueen puheenjohtaja Gudrun Schyman, sekä ensimmäinen demokraattisesti valittu naispuolinen valtionpäämies maailmassa, Vigdís Finnbogadottír, joka valittiin Islannin presidentiksi vuonna 1980.
– Olen sanoinkuvaamattoman ylpeä maani kansalaisista, jotka uskalsivat tehdä sen, hän sanoi foorumin avajaispuheenvuorossaan.
Enemmän feministifoorumista tämän viikon Viikkolehdessä, joka ilmestyi jo torstaina.