Matti Ronkainen

Harvoin kaivoshanke kohtaa niin täyden tyrmäyksen kuin Kuusjärven hanke Joensuussa. Harvoin malmia haikaillaan yhtä heppoisin perustein kuin Magnus Minerals Kuusjärvellä.

Australialaisen Western Areasin ja chileläisen Antofagaste Mineralsin kanssa yhteistyötä tekevä malminetsintäyhtiö Magnus Minerals hakee malminetsintälupaa 430 hehtaarin alueelle, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta itään. Yhtiö olettaa, että seudun moreenissa ja kallioissa on kuparia ja kultaa.

Aiemmin – 1970–1990 luvuilla – Outokumpu Oy ja Oulun yliopiston malmiprojekti tutkivat samaa aluetta ja päätyivät siihen, ettei alueella ole hyödyntämiskelpoista esiintymää.

Kiinnostus seutuun perustuu siihen, että alueella toimi 1920-luvun taitteessa Otravaaran rikkikiisukaivos. Se lopetettiin, kun Outokummun kaivos tyydytti saman raaka-aineen kysynnän.

Otravaaran louhokselta ja sivukivikasoista valuneet päästöt pilasivat aikanaan Kuusjärven veden.

– Rannat oli täynnä kuolleita kaloja. Niitä kannettiin vasukaupalla maahan haudattavaksi, kertoi Selma Hiltunen lapsuudenmuistonsa toukokuussa pidetyssä kylätilaisuudessa, joka oli kutsuttu koolle kaivoshankkeen tiimoilta.

ILMOITUS

Vasta 2000-luvun puolella vanha kaivosalue kunnostettiin ely-keskuksen toimesta. Järven veden laatu parani ja kalakannat alkoivat elpyä istutusten ansiosta. Nyt järvi antaa hyvin muikkua, siikaa ja muita kaloja, jopa rapuja.

Juuri huoli järvestä, mutta myös asukkaiden ja mökkiläisten kaivoista on nostanut kritiikin uutta kaivoshanketta vastaan. Vastustus perustuu myös pelkoon kiinteistöjen arvojen laskusta ja haitoista elinkeinoille.

– Meiltä pantiin karja pois ja keskitytään metsätalouteen, mutta sen edellytykset heikkenevät, jos kaivos tulee, arveli Unto Ignatius, alueen suurin yksityinen maanomistaja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes saikin kyläläisiltä terveiset, ettei anottua lupaa ole syytä myöntää. Mukana ovat kaikki alueen yksityiset maanomistajat ja lisäksi mielipiteeseen ovat yhtyneet monet lähialueen asukkaat. Kun valtausalueella on vajaat 50 tilaa, on niin asukkaiden kannanoton kuin Kuusjärven osakaskunnan kannanoton allekirjoittanut yli 70 tilaa.

Kielteisesti lupaan suhtautuu myös koko Jänisjoen kalastusalue.

Myös Pohjois-Karjalan ely-keskuksen Tukesille antama lausunto on kriittinen. Sen mukaan on ensin selvitettävä alueen luontokohteet, eikä vanhan kaivoksen alapuolisilla kosteikoilla saa tehdä kaivu- tai ojitustöitä.

Vain Joensuun kaupunginhallituksen lausunto suhtautuu anottuun lupaan myönteisesti. Sen mukaan malminetsintä ”ei aiheuttane mainittavia haittoja.”

Vasemmistoliiton Anni Järvinen esitti kielteistä lausuntoa, mutta ei saanut edes vihreiden edustajalta tukea asukkaiden yksituumaisen kannan mukaiselle linjalle.

Luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava Tuomo Tormulainen arvioi, että mahdollinen kaivostoiminta alueella voi perustua vain erittäin massiiviseen, Talvivaara-tyyppiseen louhintaan, joka väistämättä johtaisi vesiongelmiin.

– Kiviaineksen malmipitoisuus on huono. Kallioperä on pääosin sulfidiliusketta joten rikkipitoisuus on korkea. Aluetta on jo tutkittu ja on vaikea nähdä, että siellä olisi mitään hyödynnettävää. Valtausoikeuden myöntämiselle ei ole perusteita.

– Nyt odotetaan, mitä Tukes päättää. Asukkaat ovat valmiit puolustamaan kantaansa myös valitusteitse, sanoo kyläläisten yhdyshenkilönä toimiva Leila Peiponen.