Lauri Hannus

Valtioiden olisi mahdotonta palata takaisin julkisiin palveluihin aloilla, jotka on kerran avattu yksityistämiselle.

Euroopan julkisen alan ammattiliittojen keskusjärjestön (EPSU) haltuunsa saamat asiakirjat TTIP-neuvotteluista kertovat Euroopan unionin pyrkivän ”ennennäkemättömään markkinoiden yhdentymiseen” ja olevan valmis koviin sitoumuksiin tavoitteeseen pääsemiseksi.

Toisin kuin tähän asti on annettu ymmärtää, ei julkisia palveluita ja jätevesihuoltoa ole EPSU:n mukaan lopullisesti jätetty pois neuvottelupöydältä. Järjestön mukaan dokumentti osoittaa lisäksi, että sopimuslabyrintti tekee valtioille käytännössä mahdottomaksi palata takaisin julkisiin palveluihin ne kerran avattuaan.

Julkinen keskustelu jäljessä

EPSU kertoo lähteidensä olevan huolissaan avoimuuden ja faktapohjaisen julkisen keskustelun puutteesta. Maiden hallituksia pyydettiin kommentoimaan vuodettua asiakirjaa 13. kesäkuuta mennessä.

Hallituksilla oli noin kaksi viikkoa aikaa reagoida siihen asti salassapidettyyn asiakirjaan. Komisson asiantuntijaryhmän tapaamisen 12. kesäkuuta asialistalla olivat muun muassa saniteetti- ja kasvinsuojeluaineasiat.

Suomen kannasta ei ole tiedotettu. Suuren valiokunnan kannanotossa todettiin vielä maaliskuussa, että sen saaman selvityksen mukaan julkisesti rahoitetut julkiset palvelut on tarkoitus jättää TTIP-sopimuksen ulkopuolelle. Valiokunnan mukaan luonnonvarojen, kuten pohjavesien, hyödyntämisen säätelyvallan on säilyttävä kansallisena.

ILMOITUS

Toukokuussa päättyneellä viidennellä TTIP-neuvottelukierroksella keskusteltiin monen muun aihealueen lisäksi tavara- ja palvelukaupasta sekä julkisista hankinnoista. Seuraavaa neuvottelukierrosta on suunniteltu heinäkuulle.

Vakuuttelua vailla tuloksia

EPSU muistuttaa myös EU:n ensimmäisenä onnistuneena kansalaisaloitteena uutisoidusta Oikeus veteen -aloitteesta, jossa liki kaksi miljoonaa eurooppalaista sanoi ei veden ja sanitaation kaupallistamiselle.

Euroopan komission vastauksessa aloitteeseen todettiin, että ihmisen oikeus veteen on tärkeää ja ettei vesi ole kaupallinen tuote, muttei sitouduttu nimenomaisesti sulkemaan vesihuoltoa pois kauppaneuvotteluista, kuten TTIP:stä.

Euroopan komission toukokuisen yhteenvedon mukaan julkisesti rahoitetut palvelut eivät ole neuvottelujen kohteena, mutta valtion on kohdeltava julkisia palveluita, joista puhutaan sitaateissa ja valtio-omisteisina yrityksinä, samalla tavoin kuin muitakin yrityksiä.

Komission mukaan Maailman kauppajärjestön (WTO) palvelukaupan vapauttamiseen tähtäävä GATS-sopimus itse asiassa rajoittaisi julkisten palveluiden yksityistämistä, koska EU voi halutessaan rajata joitain palvelusektoreita yksityistämisen ulkopuolelle.

Uhka toisestakin suunnasta

Vaikka julkiset palvelut rajattaisiinkin pois TTIP:stä, käydään monenkeskisiä palvelukauppaa koskevia TISA-neuvotteluja yhä erillään GATS-sopimuksesta, normaalin WTO-kontekstin ulkopuolella.

Suomi 20 muun WTO:n jäsenvaltion kanssa neuvottelee parhaillaan uusia normeja palvelukaupasta. Nämä valtiot kutsuvat itseään ”erittäin hyviksi palveluiden ystäviksi” (Really Good Friends of Services).

TISA-palvelukauppasopimuksesta on neuvoteltu vuodesta 2012. Sopimukseen kuuluvan Ratchet-lausekkeen mukaan kerran vapautettua palvelua ei voida ottaa uudelleen säätelyn piiriin ja palauttaa julkiseksi.