all over press

Wikileaks-vuodon myötä suomalaisille tuli tutuksi EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP, mutta kirjainyhdistelmä TISA ei sano monelle vielä mitään.

Hiljaisuudessa valmistellut TTIP ja TPP saivat julkisuutta, kun Wikileaks vuoti jälkimmäistä sopimusta koskevan patentti- ja tekijänoikeusasiakirjan marraskuussa 2013. Sen sijaan TISA-sopimuksesta (Trade in Services Agreement) ei ainakaan Suomessa ole vielä julkista keskustelua käyty.

Yhdysvaltojen ja Australian aloittamia neuvotteluja monenkeskisestä palvelukauppasopimuksesta johtaa Euroopan unioni. Niitä käydään erillään Maailman kauppajärjestön (WTO) GATS-palvelukauppasopimuksesta.

Muun muassa USA:n palvelualojen taloutta edustava Coalition of Services Industries (CSI) on valitellut, etteivät USA:n palveluyritykset voi kilpailla tasapuolisesti maailmalla sääntelyn vuoksi. Sen mukaan TISA on loistava mahdollisuus viedä palveluita kansainvälisille markkinoille.

Koskisi noin 50 maata

Sopimus koskisi noin 50 maata. Neuvotteluja käyvät EU:n ja Yhdysvaltojen lisäksi WTO:n jäsenmaista Australia, Chile, Costa Rica, Etelä-Korea, Hongkong, Islanti, Israel, Japani, Kanada, Kiinan Taipei (Taiwan), Kolumbia, Liechtenstein, Meksiko, Norja, Pakistan, Panama, Paraguay, Peru, Sveitsi, Turkki ja Uusi-Seelanti.

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston Finunionsin mukaan palvelukaupan avaamisen lisäksi EU:n tavoitteena TISA-neuvotteluissa on luoda uusia sääntöjä koskien valtioiden palveluhankintoja, lisenssimenettelyjä ja viestintäverkkoihin pääsyä.

ILMOITUS

Neuvottelut aloitettiin keväällä 2013. Niiden seuraava kierros käydään kesäkuun lopulla ja sitä isännöi USA. Parhaillaan EU:ssa neuvotellaan muun muassa myös WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen laajentamisesta (GPA).

”Ihmisten täytyy ymmärtää”

– Ihmisten täytyy ymmärtää, että näitä sopimuksia tehdään vain takaamaan monikansallisten yritysten voitot ja sementoimaan sijoittajien oikeudet, kommentoi Julkisalojen ammattiliittojen kansainvälisen liittouman (PSI) pääsihteeri Rosa Pavanelli järjestön tiedotteessa.

Hänen mukaansa monikansalliset yritykset ovat viimeisiä, jotka tarvitsevat erityisoikeuksia. PSI:n mukaan myös Maailman terveysjärjestön (WHO) pääsihteeri Margaret Chan on ilmaissut huolensa muun muassa kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuudesta.

Maailmanlaajuista vastarintaa

Syksyllä 2013 Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC) jätti yhdessä Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (ETUC) kanssa Euroopan komissiolle kannanoton, jossa ne totesivat neuvotteluiden vaarantavan kaikkien saatavilla olevat laadukkaat julkiset palvelut. Järjestöjen mukaan sopimuksella pyritään kaikkien palveluiden yksityistämiseen.

Järjestöt ovat huolissaan myös sijoittajia suojaavan riitojenratkaisumekanismin (ICSID) sisällyttämisestä sopimukseen. Sen perusteella yritykset voivat haastaa ja haastavat jatkuvasti valtioita oikeuteen yli näiden omien lakien.

PSI kehottaa luomaan maailmanlaajuista yhteistä vastarintaa, jotta haitalliset kauppasopimukset, kuten TPP, TTIP ja TISA, saataisiin estettyä. Ympäri maailmaa onkin järjestetty useita mielenosoituksia neuvotteluja vastaan. Lisäksi yli 350 organisaation edustajat 115 maasta ovat jättäneet neuvottelijahallituksille protestikirjeen.

Jyrkkä ei sopimusneuvotteluille

PSI kertoo ITUC:n ottaneen hiljattain jyrkästi kantaa myös TPP-sopimusta vastaan.

Berliinissä toukokuun lopulla pidetyn ITUC:n kongressin osallistujista 90 prosenttia sanoi selvän ein Tyynenmeren alueen TPP-sopimukselle, joka vastaa alueellaan TTIP-sopimusta. Vastaajien mielestä neuvottelut pitäisi lopettaa.

Kymmenesosa katsoi, että TPP olisi hyväksyttävissä, jos työ- ja ympäristönormit voitaisiin taata siitä huolimatta ja jos sijoittajansuoja sekä lääkkeiden patenttioikeuksien laajentaminen jätettäisiin sopimuksen ulkopuolelle. Näiden edellytyksien ei ole syytä olettaa täyttyvän.