Lehtikuva/ Yuri Kadobnov

Talouspakotteet ja poliittinen ilmapiiri vauhdittavat älymystön lähtöä.

Länsimaiden Venäjään kohdistamat pakotteet uhkaavat kiihdyttää aivovuotoa. Seurauksena on lisää ongelmia Venäjän taloudelle, asiantuntijat arvioivat.

Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa ei miellytä kaikkia opiskelijoita ja keskiluokkaan kuuluvia. Vaikka lännen talouspakotteet eivät vielä pure kovaa, tilanteen uskotaan pahenevan. Laman partaalla keikkuva talous ei lupaa hyvää uran ja tulojen kehitykselle.

Lähtöpäätöksiä on jo tehty. Novorossijskissa Etelä-Venäjällä asuva tohtori Roman Kramskoi on menossa töihin Saksaan. Hän etsii lännestä rauhallisempia oloja.

Lähes neljäsosa venäläisistä on harkinnut maastamuuttoa.

– Päätös ei ole suora seuraus nykyisestä poliittisesta tilanteesta ja pakotteista, mutta ne olivat viimeinen pisara, hän sanoo.

Ulkomailla helpompaa

Venäläisen median mukaan alkuvuosi on tuonut rutkasti kyselyjä yrityksille, jotka välittävät venäläisille työpaikkoja länsimaista. Maastamuutto on kuuma keskustelunaihe internetissä.

ILMOITUS

Kansainvälisissä venäläisyrityksissä pelätään pakotteiden vaikutuksia. Bisnekset ulkomailla helpottuvat, kun lähtee sinne itsekin, osa yrittäjistä sanoo. Venäjälle jääminen voi merkitä yhteistyökumppaneiden menettämistä.

Moskovalainen opiskelija Zhenia Morozova, 18, oli aikonut lähteä Lontooseen opiskelemaan taidetta vähän vanhempana. Pakotteet vauhdittivat hänen suunnitelmiaan.

– Olen hankkinut tarvittavat tiedot ja neuvotellut vanhempieni kanssa rahoituksesta. En halua pakotteiden pilaavan opintohaaveitani, hän sanoo.

Hupeneva väestö

Venäjän ongelmana on jo ennestään vähenevä ja ikääntyvä väestö. YK ennustaa, että vähennys voi olla jopa 40 prosenttia nykyisestä 142 miljoonasta vuoteen 2050 mennessä. Talous joutuu koville, jos luovin ja tuottavin osa väestöstä lähtee maasta.

Levada-tutkimuslaitoksen viimevuotisen kyselyn mukaan lähes neljännes venäläisistä – ja nuorista vielä useampi – oli harkinnut maastamuuttoa. Liki puolet lähtöpäätöksen tehneistä oli 20–35-vuotiaita.

Moskovalainen professori Andrei Korotajev pitää hyvänä sitä, että korkeasti koulutetut osaajat lähtevät ulkomaille – kunhan he palaavat takaisin uusien tietojensa ja kokemustensa kanssa.

Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä lähtöä tekevät eivät kuitenkaan suunnittele paluuta, kuten eivät jo ulkomailla olevatkaan, arvioi Moskovan Riac-ajatushautomon johtaja Andrei Kortunov.

Johto tuntee riskit

Venäjän johto on perillä riskeistä. Pääministeri Dmitri Medvedev on peräänkuuluttanut keinoja, joiden avulla opiskelijat ja koulutettu väki saadaan pysymään maassa.

Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa ei ole yksin Ukrainan-politiikka. Vladimir Putin on vuonna 2012 alkaneella presidenttikaudellaan rajoittanut ihmisoikeuksia kiihtyvää tahtia.

Viime kuukausina on luonnosteltu lakeja rajoittamaan kokoontumis- ja sananvapautta sekä tiedonvälitystä internetiä myöten. Venäjän sosiaalisen median keulahahmo Pavel Durov lähti hiljan maasta.

– Jos ihmisten halutaan palaavan Venäjälle, ideologisen ilmaston on muututtava, Kortunov sanoo.