”Nyt vielä hyvät valiokuntapaikat”
– Tietysti joukkoon olisi toivonut pari nuoremman polven edustajaa, mutta hyvä näin. Akavalaisten kannalta on hyvä, että kahta lukuun ottamatta kaikilla on korkeakoulututkinto, Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen toteaa.
– Seuraavaksi meppien pitäisi saada hyvät valiokuntapaikat.
Paikat jaetaan puolueryhmien kesken, mutta palkansaajajärjestöjen toiveissa on, että suomalaismeppejä olisi useammassa valiokunnassa. Perinteisesti ainakin yksi suomalaismeppi on istunut työelämävaliokunnassa.
– Kauppaneuvotteluja ajatellen on harmi, ettei yksikään suomalainen ole istunut kauppapoliittisessa valiokunnassa.
Neuvoteltavina on Yhdysvaltain kauppasopimuksen lisäksi liki 60 muuta sopimusta.
STTK:n yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja Jukka Ihanus lisää toiveisiin tasa-arvo- sekä teollisuus- ja kilpailukykyvaliokunnat.
– Yhtä tärkeää on, että suomalaismepit nostaisivat puolueryhmissään esille Suomelle tärkeitä asioita, Ihanus sanoo.
Työohjelma ja komissaarit ratkaisevat linjan
SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen pitää hyvänä merkkinä, etteivät sääntelyn purkamista ajaneet kasvattaneet kannatustaan.
– Meidän pitää pyrkiä edelleen lisäämään minimitason sääntelyä työelämän kehittämiseksi. Jos esimerkiksi ay-liikkeen joukkokanteesta saataisiin direktiivi, Suomenkin olisi otettava se käyttöön.
Parlamentin työhön vaikuttaa ennen muuta komission toimintaohjelma ja komission puheenjohtaja. Nykyiselle puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle ei palkansaajakentässä toivota jatkoa, sillä hän mm. laittoi työsuojeludirektiivin jäihin.
Parlamentti ratkaisee, kuka ryhtyy johtamaan Euroopan komissiota ja ketkä kelpuutetaan komissaareiksi.
Komission uutta toimintaohjelmaa, eräänlaista hallitusohjelmaa, valmistellaan paraikaa virkamiestyönä. Se esitetään parlamentille syys-lokakuussa, jos aikataulut pitävät.
– Kiireellisintä olisi saada komission asialistalle mahdollisimman paljon työelämäasioita, STTK:n Ihanus sanoo.
Niitä yritetään saada listalla suomalaisen ministereiden ja EAY:n kautta.
Ay-vastaisuus kasvoi osassa jäsenmaita
Koko eurooppalaisen ay-liikkeen kannalta on huolestuttavaa, että mm. Ranskassa ja Belgiassa ay-liikkeen vastaiset ääriliikkeet nostivat kannatustaan.
Akavan Markus Penttinen kertoo, että Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY pohtii 11. kesäkuuta alkavassa kokouksessaan, miten ilmiöön pitäisi suhtautua.
– Tämä ei ole helppo asia ay-liikkeelle. Suomessa perussuomalaiset ovat yhtä lailla muiden puolueiden kanssa mukana työelämän kehittämisessä.
Parlamenttiin nousseiden ääriliikkeiden vastapainoksi Penttinen toivoo, että perinteiset puolueet saisivat jonkinlaisen liittymän aikaiseksi.
– Ääriliikkeet voivat saada vaa’ankieliaseman. Niistä ei tiedä, miten ne suhtautuvat työelämäkysymyksiin.