Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto

Euroopan vasemmisto saavutti hienoisen voiton EU:n parlamenttivaaleissa 42:lla edustajapaikallaan. Kokoomuksen Jyrki Katainen saattaa olla Angela Merkelin suosikki komission puheenjohtajaksi.

Euroopan yhdistynyt vasemmisto ja pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL nostivat paikkamääräänsä 35:stä 42:een Euroopan parlamentissa. Maanantaisten tarkistuslaskelmien perusteella paikkamäärä putosi 43:sta yhdellä. Vasemmisto pysyy vanhoista ryhmistä edelleen kuudenneksi suurimpana.

Maltillisten konservatiivien EPP, johon Suomen kokoomuskin kuuluu, säilyttää asemansa suurimpana ryhmänä lähes 30 prosentin äänisaalillaan, vaikka menettikin kannatustaan.

Merkel ratkaisee komission puheenjohtajuuden?

Pohjolan vasemmistosta Suomen vasemmistoliitto eteni parhaiten

Ulkopoliittisen instituutin UPI:n järjestämässä eurooppalaisten vaalitulosten tiedotustilaisuudessa UPI:n johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että seuraava Euroopan komission puheenjohtaja valitaan aika selvästi EPP-ryhmästä.

Hän uskoo, että ryhmään kuuluvan Saksan kristillisdemokraattien CDU:n johtajalla ja maan liittokanslerilla Angela Merkelillä on suuri sanan valta komission puheenjohtajan valinnassa. CDU kasvatti äänisaalistaan 30,7:stä 35,3:een prosenttiin.

UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela arvioi Merkelin ensilausuntoja sellaisiksi, että kaikki puheenjohtajamahdollisuudet ovat vielä auki – vaikkei Merkel eikä moni muukaan Euroopassa ole nyt vielä sanonut esimerkiksi Suomen Jyrki Kataisen (kok.) nimeä ääneen.

ILMOITUS

Tiilikaisen mukaan Katainen saattaisi henkilönä olla Merkelin mieleen. Hyvin muiden Euroopan johtavien poliitikoiden kanssa toimeen tulevan Kataisen mahdollisuudet ovat kasvaneet kompromissiehdokkaana luxemburgilaisen EPP:n kärkiehdokkaan Jean-Claude Junckerin sijaan.

Vasemmistopuolueista Kreikan Syriza menestyi parhaiten

Euroopan vasemmistopuolueiden GUE/NGL:n äänisaalis nousi 5,7 prosenttiin annetuista äänistä. Eniten vasemmistopuolueista ääniä keräsi Euroopan vasemmiston kärkiehdokkaan kreikkalainen Aléxis Tsíprasin johtama Syriza, joka sai 26,5 prosenttia maansa äänistä.

Pohjoismaiden vasemmistopuolueista Suomen vasemmistoliitto kasvatti eniten kannatustaan, 3,4 prosenttiyksiköllä saaden nyt 9,3 prosenttia äänistä. Tanskan vasemmisto kasvatti äänimääräänsä 4,1:stä 6,5 prosenttiin ja Ruotsin vastaava 5,6:sta 6,3 prosenttiin.

Euroopan suurista maista Ranskan vasemmisto nosti kannatustaan hieman, 6:sta 6,3:een prosenttiin ja Saksan Linken tulos putosi hivenen 7,5:stä 7,4:ään prosenttiin äänistä. Espanjan yhdistynyt vasemmisto sai nyt 9,9 prosenttia äänistä.

Ryhmien voimasuhteet säilyivät EU-parlamentissa

EU-parlamentin suurimmaksi ryhmäksi äänestettiin edelleen muiden muassa kokoomuksen EPP. Se sai 28,2 prosenttia kaikista äänistä. Sillä EPP saa 212 edustajapaikkaa aiemman 265 sijaan.

Toiseksi suurimpana ryhmänä säilyy sosialistien ja demokraattien ryhmä, johon Suomen Sdp kuuluu. Se sai 24,8 prosenttia äänistä. Näillä äänillä se kasvattaa paikkamääräänsä 184:stä 186:een.

Liberaalidemokraattinen Alde, johon muun muassa Suomen keskusta kuuluu, säilyttää kolmanneksi suurimman ryhmän paikan 9,3 prosentilla äänistä. Niillä se saa 70 paikkaa.

Euroopan vihreät sai 7,3 prosenttia kaikista äänistä ja pitää 55 parlamentaarikollaan neljänneksi suurimman ryhmän paikan. Viidenneksi suurin ryhmä on Euroopan konservatiivit 5,9 prosentin ääniosuudellaan, jolla irtoaa 44 paikkaa.

Muodollisesti vasemmistoryhmän edellä on kategoria ”muut”, joka sai 8,9 prosenttia äänistä, jolla irtoaa 67 paikkaa. Ne hajautuvat kuitenkin eri ryhmiin puolueiden järjestäytymisen jälkeen.

EU-kriittisillä puolueilla järjestäytymisongelmia

EU-kriittisillä populistipuolueilla on järjestäytymisongelmia. Suurin menestyjä on ranskalainen äärikriittinen EU-vastainen kansallinen rintama (Front National), joka sai neljänneksen maansa äänistä. Sen ongelma on, ettei sille välttämättä kelpaa yhteistyö maltillisten populistipuolueiden koalition EFD:n kanssa – eivätkä EFD-puolueet välttämättä halua sitä ryhmäänsä. Suomen perussuomalaiset ovat kuuluneet EFD-ryhmään.

Tähänastinen EFD, joka sanoo ajavansa vapaata ja demokraattista Eurooppaa, saa 36 paikkaa. Ryhmän odotetaan kuitenkin hajoavan. Perussuomalaisetkin ovat antaneet ymmärtää, että ranskalainen Marine Le Penin johtama kansallinen rintama ei ole haluttu yhteistyökumppani.

Hurjan vaalituloksen 28 prosentin äänisaaliillaan Iso-Britanniassa saavutti Nigel Faragen johtama itsenäisyyspuolue Ukip. Se sopii Timo Soinin (ps.) jo aiemmin esittämän lausunnon mukaan hyvin perussuomalaisten yhteistyöpuolueeksi.

Ukip on ensimmäinen brittiläinen puolue, joka on voittanut sitten vuoden 1910 ylipäätänsä missään vaaleissa sekä maansa työväenpuolueen että konservatiivit. Faragesta povataan EU:n lisäksi uutta poliittista johtajaa myös Iso-Britanniaan. EU-rakenteiden keventämistä ajavan Ukipin odotetaan keräävän ympärilleen oman maltillisten populistien ryhmänsä.