all over press

Taka-Karpatian Ruteniassakin kytevät autonomiavaatimukset.

Ukrainan kriisistä puhuttaessa maa jaetaan yleistävästi Länsi- ja Itä-Ukrainaan, ukrainalaisiin ja ukrainanvenäläisiin.

Moni unohtaa, että kahden ”puhtaan” kieliryhmän välissä suurin osa kansaa hallitsee kummatkin kielet. Tai että vuoden 2012 kielilaki antoi myös vähemmistökielille paikalliskielten oikeudet.

Ukrainan läntisin kärki Transkarpatia eli Taka-Karpatia (Zakarpattja, Zakarpatska oblast) ruteenikielineen jää usein kokonaan huomiotta.

Ruteenien sukulaisia ovat lemkit, bojkit ja hutsulit.

Kun Itä-Ukrainan Luhansk ja Donetsk ja niiden uudet ”kansantasavallat” vaativat itsehallintoa tai Ukrainan muuttamista liittovaltioksi, sama pyrkimys muhii myös Taka-Karpatiassa.

Taka-Karpatia ei vielä ole juuri päässyt otsikoihin. Kiovan sotkuinen tilanne on kuitenkin nostamassa sen esiin uudella tavalla.

ILMOITUS

Alue on aina ollut kivenä kulloisenkin eliitin kengässä. Eikä vähiten siksi että sen asukkaat ruteenit (omalla kielellään rusiinit) ovat pieni, mutta omaperäinen ja omapäinen slaavikansa.

Autonomiavaatimus

Ruteenit esittivät itsehallintovaatimuksen jo 1800-luvulla. Meidän aikanamme se muotoutui julkiseksi vuoden 1991 kansanäänestyksessä. Neuvostoliiton mullistusten pyörteissä 78 prosenttia kansanäänestykseen osallistuneista kannatti autonomiaa noin 1,25 miljoonan asukkaan alueella.

Itsenäisen Ukrainan hallitukset ovat sietäneet autonomialiikettä siinä määrin, että välit ovat toimineet. Virallisesti ruteenit kuitenkin lasketaan ukrainalaisiksi.

Maidanin kumous on jakanut ruteenit niin, että valtaosa ei hyväksy Kiovan uusia isäntiä. He pitävät Maidania vallankaappauksena.

Näin väittää alueen autonomialiikkeen kattojärjestön Verkon johtaja Petro Getsko, jonka laajan haastattelun julkaisi äskettäin Slovakian itätutkimuksen seura (SSVE).

Getsko valittiin ruteenien 2. Euroopan-kongressissa 2008 Ali-Karpatian Rutenian (Pidkarpatska Rus) ”tasavallan” pääministeriksi.

Hän kuvailee liikkeen vaiheet ja yhteydet ja lupaa sen toteuttavan vuoden 1991 vaatimuksen vielä tänä vuonna. Suunta on Uusi Venäjä, sanoo Getsko.

Mies lupaa liikkeen pyrkivän etenemään viimeiseen asti rauhanomaisesti ja toimivan diplomatian väylien kautta.

Getskon mukaan liikkeellä on jo nyt yliote alueella. Tarpeen vaatiessa sillä olisi myös riittävästi kalustoa ja sotilaskoulutettuja vapaaehtoisia ottamaan ohjat omiin käsiin.

Myös Unkari tukena

Alueella asuu myös merkittävä unkarinkielinen vähemmistö. Slovakkien tapaan he puhuvat Karpaattien alla olevasta alueesta Podkarpatsko, Karpátálja.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on toistuvasti vaatinut, että Kiova ottaa huomioon myös heidän autonomiavaateensa.

EU ja naapurit moittivat tästä Orbània, mutta Unkarin linja kaksoiskansalaiskäytäntöineen on jo voimassa.

Getskon mukaan ruteeneilla on hyvät suhteet unkarilaisiin. Hän pitää jopa kiihkokansallista Jobbik-puoluetta kumppanina.

Taka-Karpatian historiassa maan nimitysten kirjavuuden ymmärtää katsomalla karttaa. Näillä seuduilla kansat ja armeijat ovat aina kulkeneet Karpaattien solien läpi.

Vuoriketjun kainalosta ovat monet vainotut kuten juutalaiset ja romanit löytäneet turvan.

Pisimpään alue kuului Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana Unkarin kuningaskuntaan samoin kuin Slovakia.

Ensimmäisen maailmasodan jälkeen voittajat liittivät alueen uuteen Tšekkoslovakiaan. Toisen maailmansodan aattona se Slovakian tapaan julistautui autonomiseksi ja sitten itsenäiseksi. Kunnes Unkari miehitti sen.

Rauhansopimuksissa Tšekkoslovakia ”lahjoitti” alueen Neuvostoliitolle. Stalin sai siten kaipaamansa sillanpääaseman Keski-Euroopan tasangoille.

Myöhemmin juuri tänne rakennettiin vuorisolien läpi Neuvostoliiton kaasu- ja öljyputket sekä voimajohdot. Tänäkin päivänä Družba-kaasuputken ratkaisevat pumppuasemat ovat Venäjän Gazpromin omistuksessa.

Kansojen tilkkutäkki

Ruteenien kokonaismääräksi ilmoitetaan kaksi miljoonaa.

Taka-Karpatian lisäksi heitä ja heille läheisiä karpaattislaavien kansanryhmiä kuten lemkit, bojkit tai hutsulit asuu Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa sekä tietysti Karpaattien toisella puolen Ukrainassa.

Tutkijatkin pitivät ruteenikieltä kauan ukrainan murteena. Myös monet ruteenit käsittävät sen murteeksi. Mutta yleisesti se jo tunnustetaan omaksi, kyrillisin kirjaimin kirjoitetuksi itäslaavikielekseen.

Slovakiassa ruteeni kodifioitiin lopullisesti vuonna 1995.

Itä- ja länsislaavien rajoille on historia luonut erikoisen kirkkokunnan: unioidun kreikkalaiskatolisen kirkon. Sen palvelusmenot suoritetaan itäisen kaavan mukaan, mutta kirkon päämieheksi tunnustetaan Rooman paavi.

Kirkkokunta on kokenut kovia. Se kamppailee Ukrainassa samoista sieluista kuin ortodoksit, kuuluivatpa nämä sitten Kiovan tai Moskovan patriarkaattiin.

Ruteenien tunnetuin kulttuurinimi lienee Yhdysvaltain pop-taiteen guru Andy Warhol eli Andrej Varhola (tai Vargola). Warhol tosin syntyi jo Amerikassa, jonne perhe oli paennut kurjuutta nykyisin Slovakiaan kuuluvalta vuoristoalueelta.

Warhol kuitenkin kiitti ruteeniäitiään ja tämän tarinoita sekä lauluja. Niiden karusta magiasta hän katsoi ammentaneensa omaa luomisvoimaansa.