Lehtikuva/ John Macdougall

Ryhmät laidasta laitaan

Europarlamentissa on tällä hetkellä seitsemän puolueryhmää sekä sitoutumattomat:

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (Suomesta kokoomus ja Kristillisdemokraatit) 275 edustajaa

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (SDP) 194

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (keskusta ja RKP) 85

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Vihreät) 58

ILMOITUS

Euroopan konservatiivit ja reformistit 56

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto 35

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (Perussuomalaiset) 31

Sitoutumattomat 32

Maantiede ratkaisee vain kansallisesti poikkeuksellisen tärkeissä asioissa.

Suomalaiset mepit toimivat pääasiassa oman poliittisen europarlamenttiryhmänsä kannan mukaan. Kantaa vastaan he äänestävät lähinnä todella merkittäviksi kokemissaan kansallisissa kysymyksissä. Ryhmien välillä on kuitenkin eroa.

Näin tiivisti Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku tutkimuksensa pohjalta suomalaisparlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä Euroopan parlamentissa.

– Viidessä kuudesta äänestyksestä meppi äänesti ryhmänsä linjan mukaisesti, hän sanoo.

Hän arvioi, että kansallinen intressi ja eurooppalainen poliittinen intressi on hyvä lähtökohta analysoida meppien äänestyksiä, koska kaikki ehdokkaat ovat kansallisten puolueiden ehdokkaita ja vaalit käydään jokaisessa jäsenmaassa erikseen.

Kun valitut sitten siirtyvät Euroopan parlamenttiin, nousee puolueryhmä tärkeäksi viiteryhmäksi.

– Aina on ollut ristipainetta. Toki kansalliset puolueet yrittävät sijoittua ryhmään, joka jakaisi niiden ajatukset mahdollisimman pitkälle, mutta monet asiakysymykset nähdään eri tavoilla eri jäsenmaissa. Se voi aiheuttaa konfliktitilanteita, Iso-Markku sanoi viime tiistaina Ulkopoliittisen instituutin eurovaalitilaisuudessa Helsingissä.

Kansallisuus ei ratkaise

Eurooppalainen tutkimus kertoo, että useimmissa äänestyksissä useimmat edustajat muistakin jäsenmaista äänestävät eurooppalaisen ryhmänsä kannan mukaan. Siihen ryhmät pyrkivätkin. Poikkeus on EDF-ryhmä, johon Suomesta kuuluu Perussuomalaiset. Se ei pyri yhtenäisyyteen.

Yhtenäisimpiä ovat sosialidemokraattien ja vihreiden ryhmät. Niiden yhtenäisyys äänestyksissä on jopa 98-prosenttista.

– Se tarkoittaa, että kansallisuus ei ole ollenkaan niin merkittävässä roolissa kuin se, miten edustajat jakautuvat oikeisto–vasemmisto-akselille, Iso-Markku sanoi.

Toiseksi merkittäväksi jakolinjaksi hän nosti jaon integraation vastustajiin ja kannattajiin.

Ryhmän kannasta kuitenkin poiketaan, jos asia merkittävä kotimaisessa politiikassa.

Iso-Markku tutki 17 äänestystä, joista 15 oli EU:n kokonaisuuden kannalta keskeistä ja kaksi sellaista, jotka nousivat Suomessa vahvasti esiin.

Toinen Suomessa julkisuuteen voimakkaasti noussut asia oli rikkidirektiivi. Se oli Iso-Markun mukaan ääriesimerkki äänestyksestä, jossa kansalliset puolueet ja EP-ryhmät olivat eri linjoilla. Kahdeksasta vastaan äänestäneestä suomalaisesta seitsemän äänesti eri tavalla kuin oma ryhmä.

Toinen tapaus oli yrittäjäkuljettajien työaikaa koskenut äänestys.

– Siinä syntyi täysin erilainen jakauma äänestyksessä, Iso-Markku kertoi.

– Yksikään suomalainen ei äänestänyt ryhmänsä kantaa vastaan ja Euroopan parlamentin tasolla syntyi selkeä vasemmisto–oikeisto-jako. Ryhmien ideologia voi olla keskeinen kansallisestikin merkittävässä kysymyksessä.

Vaikutusvaltaa vai ei?

Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio taas arvioi samassa tilaisuudessa, että on erittäin karkea yksinkertaistus todellisuudesta, jos katsotaan Euroopan parlamentin jäsenten toimivan vain joko kansallisesta lähtökohdasta tai Euroopan tasolla.

Hän viittasi 2010 tehtyyn kyselyyn, joka osoitti, että mepit arvioivat jotakuinkin yhtä usein edustavansa kaikkia eurooppalaisia, jäsenvaltionsa kansalaisia, puolueen kannattajia tai kansallisen puolueensa europarlamenttiryhmää.

Sama tutkimus osoittaa, että europarlamentaarikot painottavat eri asioita työssään.

– Toiset keskittyvät vahvasti lainsäädäntöön, yhdet EU-budjettiin. Ja vaikkapa Saksassa mepit kokevat, että heillä on tärkeä rooli viedä Eurooppa-tietoutta kansalaisille.

Lainsäädäntötyön painottaminen on lisääntynyt.

– Se ei ole yllätys, sillä parlamentin valta on lisääntynyt.

Raunio totesi, että on mahdoton arvioida, millainen on hyvä europarlamentaarikko.

– Ei tutkijoillakaan ole vastausta siihen, onko meppi, joka saa sata mietintöä laadittavakseen, parempi kuin se, joka kiertää ahkerasti Lapissa ja kertoo ihmisille, miten EU toimii.

Hän toteaa suomalaisia meppejä yleisesti pidettävän ahkerina ja vastuuntuntoisina.

– Mutta ovatko he vaikutusvaltaisia, siihen en pysty vastaamaan. Vaikutusvallan mittaaminen on lähes mahdotonta.

Ryhmät laidasta laitaan

Europarlamentissa on tällä hetkellä seitsemän puolueryhmää sekä sitoutumattomat:

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (Suomesta kokoomus ja Kristillisdemokraatit) 275 edustajaa

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (SDP) 194

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (keskusta ja RKP) 85

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Vihreät) 58

Euroopan konservatiivit ja reformistit 56

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto 35

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (Perussuomalaiset) 31

Sitoutumattomat 32

Kommentit