STTK on valmis nostamaan eläkeikää, jos työssä jatkamisen mahdollisuudet samalla aidosti paranevat.
– On tunnustettava tosiasiat ja siksi vanhuuseläkeiän nostamiseen on jollakin aikavälillä varauduttava, puheenjohtaja Antti Palola sanoi STTK:n edustajistossa.
– STTK:n mielestä se edellyttäisi kuitenkin sitä, että työssä jatkamisen mahdollisuudet aidosti paranevat, erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työura sisältää jousto- sekä turvaelementtejä ja työnantajat velvoitetaan kantamaan asiassa heille kuuluva vastuu, hän jatkoi.
Palolan mukaan eläkeiän nostaminen edellyttäisi myös sitä, että työelämän laadullisissa asioissa otetaan edistysaskelia. Myös työeläkkeiden rahoituksesta on päästävä sopuun pitkäaikaisesti ja sitovasti.
Neuvotteluiden vaikein osa edessä
Palola korosti, että parhaillaan neuvoteltava työura- ja eläkeratkaisu tehdään tulevaisuutta varten. Aikajänne on kymmeniä vuosia. Edelliseen uudistukseen verrattuna suomalaisten elinajan odote on kasvanut 4,5 vuotta.
– Työuria on pidennettävä, jotta julkiset hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa ja työeläkkeen taso turvaa vanhuuden pääasiallisen toimeentulon.
Eläkeneuvotteluissa on edetty hyvin ja aikataulussa. Vaikeimmat väännöt ovat silti edessäpäin, Palola sanoi.
Eläkeikä ei ratkaise
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvioi samaan aikaan SAK:n valtuustossa, että eläkeuudistuksessa on mahdollisuus päästä ratkaisuun, jossa etuudet ja rahoitus ovat tasapainossa tulevaisuuteen. Tämä olisi hänen mukaansa ainutlaatuista työeläkejärjestelmämme historiassa.
– Tarvitsemme eläkeuudistuksessa oikeudenmukaisen kokonaisratkaisun, jossa työurat pitenevät, ikääntyneiden toimeentulo turvataan ja eläkejärjestelmästä huolehditaan nuorten näkökulmasta, Lyly sanoi, mutta ei ottanut Palolan lailla kantaa eläkeikään.
– SAK:n johdonmukainen viesti on ollut koko prosessin ajan, että hyvä työllisyys ja työelämän laadun parantaminen ratkaisevat työurien pitenemisen. Yksityiskohdilla, kuten eläkeiällä, asiaa ei ratkaista.