Loppuvuodesta 2013 Corporate Europe Observatoryn julkisuuteen vuotamasta asiakirjasta selviää Euroopan komission kritiikkiä varten luoma TTIP-viestintästrategia. Se paljastaa, ettei vastalauseita salassa käytyihin neuvotteluihin osattu odottaa.
Asiakirjassa painotetaan kritiikin kumoamisen tärkeyttä. Suomenkin ulkoasiainministeriö on toistuvasti esittänyt huolensa, että kritiikki perustuu väärinkäsityksiin ja puutteelliseen tietoon.
Strategiassa kehotetaan keskustelemaan myönteiseen sävyyn TTIP:n vaikutuksista sen sijaan, että puolustauduttaisiin esimerkiksi tietosuojaa koskevalta kritiikiltä.
Komission viestintästrategia on hillitä epäilyksiä siihen asti, että sopimus on valmis. Kova julkinen kritiikki olisikin luultavasti ainoa, mikä neuvotteluja voisi enää hidastaa.
Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista
Sopimusta puolustetaan sillä, että hinnat alenevat, kilpailu lisääntyy, vienti kasvaa ja yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa. Tulotaso nousee ja työpaikkoja tulee lisää. Negatiiviset vaikutukset esimerkiksi ympäristöön komissio tyrmää täysin.
Lupaukset talouskasvusta ja työpaikoista perustuvat lontoolaisen CEPR-keskuksen (Centre for Economic Policy Research) selvitykseen. Työpaikoilla perusteltiin myös 20 vuotta sitten syntynyttä Pohjois-Amerikan NAFTA-sopimusta, joka toikin miljoonia työttömiä ja hävitti useita teollisuudenaloja Meksikosta.
STTK:n kansainvälisten asioiden päällikön Risto Kousan mukaan sopimuksen arvo on pitkälti siinä, että luodaan maailman suurin vapaakauppa-alue.
– En kauhean vahvasti usko niihin numeroihin, mitä siihen liittyy, mutta noin yleisesti ottaen se luo tietynlaista kasvuboostia Euroopalle vahvistaen asemaamme suhteessa Aasiaan. Kääntöpuolena, jos neuvottelut epäonnistuvat, olemme aika yksin.
Vaikea investointisuoja
Kovaa kritiikkiä kohdanneeseen investointisuoja- ja välimiesmenettelyyn, joka on sopimuksen keskeisimpiä osia demokratian kannalta, Kousa toteaa sisältyvän isoja riskejä. STTK:lla ei ole asiaan vielä kantaa.
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto puolestaan kertoo SAK:n päättävän kannastaan kuultuaan ensin EAY:n linjaukset. SAK:n yleislinjaus kuitenkin on, ettei se pidä välimiesmenettelyä tarpeellisena.
Akavan kansainvälisten asioiden päällikön Markus Penttisen mukaan investointisuoja on yksi niistä asioista, joihin Akava aikoo puuttua. Hänen mukaansa työntekijäjärjestöllä on monta syytä solmia TTIP, mutta yksi aivan erityinen syy jättää solmimatta.
– Investointisuoja on yksi sellainen, mistä kysytään ja mitä kyseenalaistetaan, miksi tarvitaan tällaisia välimiesmenettelyitä kahden oikeudellisesti hyvin kehittyneen valtion välillä. Se lisäarvo pitäisi näyttää oikeudellisesti toteen.
Jos näin kuitenkin käy, menettelyä on parannettava.
– Järjestelmän nykyiset ongelmat on poistettava. Se voi olla tietynlainen uhka, mutta myös sikäli mahdollisuus, että päästään siivoamaan koko järjestelmää.
Toinen mahdollinen uhka voi Penttisen mukaan olla sääntelyn yhtenäistäminen.
– Yksittäisten kuluttajien ja yrittäjien näkökulmasta olisi helpompaa, että tavarat liikkuisivat, mutta siitä ei saa tehdä väylää alasajaa tietosuojaa tai kemikaalilainsäädäntöä. Niitä kohtaan on tullut kovaa painetta Atlantin toiselta puolelta.
Keskusjärjestöjen kannoista kauppasopimukseen kerrotaan enemmän perjantaina 11.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.