Lehtikuva/ Seppo Samuli

Ei kouluissa sittenkään mene surkeasti: Suomen oppilaat olivat Euroopan parhaita PISA 2012 – tutkimuksen ongelmanratkaisussa.

Suomen koululaisissa on huippuosaajia hieman enemmän kuin muualla OECD-maissa, mutta samaan aikaan joka seitsemäs suomalainen nuori on riskioppilas.

Suomi menestyi hyvin PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä. Suomalaisoppilaiden pistemäärä oli OECD-maiden neljänneksi korkein yhdessä Australian kanssa ja Euroopan maiden paras. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen pisteiden keskiarvo oli yhdeksänneksi korkein. Ongelmanratkaisu on PISAssa tässä muodossa uusi sisältöalue ja vertailukohtaa aiempaan tulokseen ei siten ole.

Tehtävät edustivat erilaisia arkielämän tilanteita. Ne eivät liittyneet suoraan mihinkään kouluaineeseen.

PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin.

Nyt julkistettujen tulosten mukaan suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 523, kun OECD-maiden keskiarvo oli 500 pistettä. OECD-maista Suomen edellä olivat Etelä-Korea (561), Japani (552) ja Kanada (526). Lisäksi OECD:n ulkopuolisista maista Singapore ja kaikki Kiinan osallistuneet alueet Macao, Hongkong ja Shanghai sekä Taiwan menestyivät Suomea paremmin.

ILMOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi tuloksista tiistaina. Joulukuussa Suomessa huolestuttiin suomalaisten putoamisesta Pisa-maiden kärkijoukosta erityisesti matematiikassa, jossa pudotus oli kymmenen sijaa. Myös lukutaidossa ja luonnontieteissä Suomen sijoitus heikkeni.

Huippuja hiukan enemmän

Ongelmanratkaisutaidon tarkempaa tarkastelua varten oppilaat jaettiin pistemäärien perusteella seitsemälle suoritustasolle. Suomessa korkeimmalle suoritustasolle ylsi neljä prosenttia oppilaista, kun vastaava luku OECD-maissa oli kolme prosenttia. Suoritustason 2 alapuolelle jääneiden oppilaiden osuus oli Suomessa 14 prosenttia ja OECD:ssä 21 prosenttia.

Tätä tasoa voidaan pitää vähimmäistasona, joka mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pitää huolta peruskoulun tasa-arvoisuudesta ajankohtaisena, kun tutkimuksen mukaan lähes joka seitsemäs nuori ei saavuta riittäviä tietoja ja taitoja yhteiskunnassa toimimiseen.

– Tulokset osoittavat, miten tärkeä ja ajankohtainen käynnistynyt työ peruskoulun kehittämiseksi on, ministeri sanoo.

Suomessa tytöt parempia

Toisin kuin osallistujamaissa keskimäärin Suomessa tytöt menestyivät paremmin ongelmanratkaisutaidoissa. Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo oli 526 ja poikien 520. MInisteri pitää eroa merkittävänä.

– Poikien heikko koulumenestys on näkynyt useassa tutkimuksessa. Aihe vaatii toimenpiteitä ja toivon juuri asetetulta peruskoulun kehittämisen asiantuntijaryhmältä näkemyksiä poikien aseman parantamiseen ja motivaation lisäämiseen. Uskon, että erityisesti opetuksen ja oppimisen tapojen muutoksella ja monipuolistamisella voisi olla poikien menestystä tukeva vaikutus, Kiuru jatkaa teidotteessaan.

Maahanmuuttajat menestyivät tutkimuksessa heikosti kantaväestöön verrattuna. Sama ero näkyi tuloksissa kaikissa osallistujamaissa.

Toisen polven maahanmuuttaja¬taustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä. Suomessa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön ero menestymisessä oli suurempi kuin osallistujamaissa keskimäärin. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut menestyivät Suomessa lähes yhtä hyvin.

Suomalaiset sinnikkäimpiä ja ennakkoluulottomimpia

Suomessa oppilaan sinnikkyydellä ratkaista ongelma oli suuri yhteys tuloksiin. Se oli vertailumaiden voimakkain ja kaksi kertaa niin suuri kuin OECD-maissa keskimäärin. Opetusministeriön tiedotteessa arvioidaankin, että onnistuneella sinnikkyyteen kannustamisella olisi Suomessa erityisen suuri merkitys ongelmaratkaisun taitojen vahvistamisessa.

Kyselyn avulla arvioitiin myös sitä, kuinka avoimin mielin oppilaat yleensä suhtautuvat erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Avoin mieli -indikaattorin tulosten yhteys ongelmaratkaisutaitoon oli Suomessa voimakkaampi kuin missään muussa maassa. Oppilaan ennakkoluulotonta asennetta vahvistamalla on siis mahdollista huomattavasti vaikuttaa tuloksiin.

Vaikka oppilaan sosioekonominen tausta oli yhteydessä menestymiseen ongelmanratkaisussa, yhteys on Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin ongelmanratkaisussa vähäisempi kuin PISAn muilla sisältöalueilla.

Ongelmanratkaisutaitojen arvioinnissa oli Suomesta mukana 311 koulua ja 3685 oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita otokseen sisältyi 469.

Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.