Hallituksen tiistaina tekemään sopeutuspäätökseen sisältyy eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaaminen. Indeksitarkistus tulee olemaan vain 0,4 prosentin suuruinen. Eläkeindeksien mukaisen korotuksen tulisi olla noin neljä kertaa suurempi.
– Eläkkeistä valtaosa, 90 prosenttia, maksetaan työsuhteessa kertyneinä ansioeläkkeinä. Niistä valtaosaa hallinnoivat yksityiset työeläkeyhtiöt, jotka maksavat eläkkeet ja niihin tulevat korotukset. Näin ollen indeksin leikkaamisella ei näiltä osin ole minkäänlaista vaikutusta valtiontalouteen, sanoo Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö.
Sen sijaan leikkaus vaikuttavaa pysyvästi eläkkeisiin, kun aikanaan palataan normaaleihin lakisääteisiin indeksitarkistuksiin. Silloin se eläkkeen lähtötaso, josta korotukset lasketaan, jää alhaisemmaksi. 1990-luvun indeksin jäädytyksestä tästä saatiin karvaat kokemukset, Kivistö jatkaa.
Puree takuueläkkeen saajiin
Kivistön mukaan valtiontalouteen vaikuttaa suoranaisesti vain kansaneläkkeiden indeksijäädytys, koska edellinen hallitus poisti työnantajien kansaneläkemaksun. Kansaneläkkeet muodostavat noin 10 prosenttia maksetuista eläkkeistä ja niiden osuus pienenee edelleen.
Kivistön mukaan kansaneläkeindeksin leikkaamisella on valtiontaloudessa hyvin vähäinen merkitys sopeutuksen lähes 3 miljardin euron kokonaisuudessa, josta hallitus on päättänyt.
– Kansaneläkkeiden indeksijäädytys puree eniten takuueläkkeen ja pienten työeläkkeiden saajiin, joiden eläketurvasta osa koostuu kansaneläkkeestä. Leikkaus lisää eläkeläisköyhyyttä. Tätä linjaa täydentää vielä lääkekorvauksien alkuomavastuu. Se lisää sairauskuluja, jotka ovat ikääntyvällä väestöllä muutoinkin suurimmat, Kivistö sanoo.