Nyt tarvittaisiin kaikilta vastuullisilta osapuolilta nopeasti jäitä hattuun, ettei uhon kautta liu’uta tilanteeseen, josta arvovalta ei enää anna myöten perääntyä. Potentiaalia on pahempaan kansainväliseen konfliktiin kuin Venäjän ja Georgian kesäsodassa 2008.
Krim on ainoa Ukrainan alue, jossa venäjänkielinen väestö on enemmistönä. Heitä on lähes 60 prosenttia Krimin 2 miljoonasta asukkaasta. Ukrainalaisia on 24 prosenttia.
Krimin tataareja on vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 12 prosenttia. Vuonna 1944 Keski-Aasiaan karkotettuja tataareja on palaillut Krimille Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Nyt heitä arvioidaan olevan ehkä 300 000, 15 prosenttia krimiläisistä.
Kiista Krimistä on kärjistynyt useita kertoja Ukrainan itsenäisyyden aikana.
Krim on historiansa aikana ollut monien valloittajien hallussa, mutta tataarit olivat aiemmin sen valtaväestö.
Katariina Suuri valloitti Krimin Turkilta vuonna 1783 ja perusti sinne Sevastopolin laivastotukikohdan.
Ukrainalle vuonna 1954
Krimilla on erityinen merkitys venäläisille. Kuvaavaa on, että erään äskettäisen gallupin mukaan 56 prosenttia venäläisistä pitää Krimiä venäläisenä alueena. Vastaava luku esimerkiksi Tšetšenian kohdalla oli vain 39 prosenttia.
Krim joutui Ukrainalle tavallaan historian oikusta. Neuvostoliiton ensimmäiset vuosikymmenet se kuului Venäjään, mutta helmikuun 19. päivänä vuonna 1954 alue siirrettiin puoluejohtaja Nikita Hruštšovin aloitteesta Ukrainan neuvostotasavaltaan.
Hruštšov oli itse syntyperältään ukrainalainen, eikä toisaalta Neuvostoliiton oloissa sisäisiä rajoja pidetty niin merkittävinä.
Autonomian karsiminen
Neuvostoliiton hajottua tilanne Krimillä on kiristynyt useaan otteeseen, vaikka Venäjä on virallisesti tunnustanut rajat Ukrainan kanssa.
Vuonna 1992 Krimille myönnettiin autonomia. Vuonna 1993 Krimin alueparlamentti perusti Krimin presidentin viran. Presidentiksi valitun Juri Meškovin johdolla konflikti Ukrainan johdon kanssa kärjistyi, kunnes maaliskuussa 1995 Ukrainan parlamentti kumosi Krimin perustuslain.
Meškov karkotettiin maasta separatistisen toiminnan vuoksi. Nykyään hän asuu Moskovassa.
Krim säilytti autonomiansa ja sillä on satapaikkainen oma parlamentti. Oman presidentin tilalla on kuitenkin Ukrainan presidentin nimittämä kuvernööri ja ministerineuvoston puheenjohtajan nimittää Ukrainan parlamentti.
Sevastopolin tukikohta
Edellisen kerran kiista kärjistyi vuosina 2008–2009, kun Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko uhkasi, ettei Venäjän Mustanmeren laivaston vuokrasopimusta Sevastopolista jatketa vuoden 2017 jälkeen. Krimin venäläiset järjestivät ukrainalaisvastaisia mielenosoituksia.
Laivastokiista ratkaistiin pian Viktor Janukovytšin noustua presidentiksi 2010. Vuokrasopimusta jatkettiin vuoteen 2042 ja vastineeksi Ukraina sai alennusta Venäjältä tuotavan kaasun hintaan.
Provokaattoreita
Kiistalla on monta kärjistäjää. Krimin venäläisten keskuudessa toimii useita jyrkän nationalistisia järjestöjä kuten Venäläisten yhteisöjen kongressi ja Venäläinen rintama. Moskova on käyttänyt niitä hyväkseen tilanteen kiristämisessä ja löysentämisessä.
Ukrainan jyrkän linjan nationalistit puolestaan kyseenalaistavat Krimin autonomian. Ne ovat vuosien ajan syyttäneet Venäjää passien myöntämisestä Krimin venäläisille.
Passien myöntäminen ei ehkä ollut kovin laajaa aiemmin, mutta viime päivinä niitä ilmeisesti on jaettu todella paljon. Venäjän duuma alkoi maanantaina käsitellä lakia, joka helpottaisi passien myöntämistä Ukrainassa asuville etnisille venäläisille.
Ukrainan vallan vaihduttua sen parlamentti heti viime sunnuntaina kumosi lain alueellisista kielistä ja julisti ukrainan maan ainoaksi kieleksi. Elokuussa 2012 säädetyn lain perusteella venäjää oli saanut käyttää toisena virallisena kielenä kaupungeissa ja oblasteissa, joiden väestöstä vähintään 10 prosenttia on venäjänkielisiä.