Lehtikuva/ Kimmo Mäntylä

Suomen ja EU:n sosiaaliturvan periaatteet ristiriidassa.

Työvoiman vapaa liikkuvuus tuottaa pulmia suomalaisen ja EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) haluaa selvän vastauksen, kuinka paljon EU jättää Suomelle liikkumavaraa sosiaaliturvakysymyksissä. Risikon mielestä kaikki kansallinen liikkumavara on käytettävä, jotta Suomi voi pitää kiinni omista periaatteistaan sosiaaliturvassa.

Suomen sosiaaliturvan universaali malli perustuu maassa asumiseen. Suomessa vakituisesti asuvilla on oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan.

EU:n sosiaaliturva perustuu työntekoon ja nojaa työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Sen mukaan maa, jossa henkilö tekee työtä, huolehtii myös sosiaaliturvasta. Maassa työskentelevällä on oltava EU-periaatteen mukaan samat oikeudet suhteessa sosiaaliturvaan kuin maassa asuvalla.

ILMOITUS

Suomessa ei Risikon mukaan toistaiseksi esiinny ”sosiaaliturvashoppailua”, mutta lainsäädännön kehittäminen on silti tarpeen.

Ministeriössä on työn alla selvitys Suomen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön yhteensovittamisesta. Samalla kartoitetaan Suomen sosiaalilainsäädännön kehitystarpeet.

Lapsilisät Tallinnaan

Ministeri sanoo ymmärtävänsä hyvin, että joidenkin oikeudentajua koittelee muutamat nykylainsäädännön omituisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille valaistaan esimerkeillä Suomessa työskentelevien maahanmuuttajien oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Virolainen esimerkkihenkilö Margus työskentelee vakituisella työsopimuksella Suomessa. Hän asuu viikot Suomessa ja viikonloput Virossa, jossa on myös hänen perheensä. Margus saa Virossa asuvista lapsistaan suomalaista lapsilisää ja lapsia kotona hoitava vaimo kotihoidon tukea.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole tarkkoja tietoja tapausten lukumäärästä, mutta niitä arvioidaan olevan muutamia tuhansia.