Europarlamentin kansalaisvapauksien valiokunta hylkäsi keskiviikkona äänestyksessä esityksen siitä, että EU:n jäsenmaat tarjoaisivat turvapaikkaa tietovuotaja Edward Snowdenille.
Kaadetuksi tuli myös toinen esitys, jossa olisi kehotettu Yhdysvaltoja armahtamaan Snowden rikossyytteistä.
Esitykset olivat vihreiden ryhmän tekemiä lisäysesityksiä raporttiin kansalaisten verkkourkinnasta. Erityisesti Yhdysvaltain NSA:han liittyvä skandaali alkoi keriytyä auki Snowdenin paljastuksista viime kesäkuusta alkaen.
EU-johtajien viimevuotiset kovat puheet ovat laimentumassa.
Esityksen mukaan EU-maat tarjoaisivat Snowdenille ”suojaa syytteitä, karkotusta tai luovuttamista vastaan tunnustaen hänen asemansa pilliinpuhaltajana ja kansainvälisenä ihmisoikeuksien puolustajana”.
Vihreiden ohella turvapaikkaa Snowdenille kannattivat myös vasemmiston GUE/NGL-ryhmän edustajat.
Europarlamentin suuret ryhmät, konservatiivit ja sosialidemokraatit, kaatoivat lisäykset. Sen sijaan raporttiin tuli yleisempi maininta, jonka mukaan EU:n pitäisi tutkia pilliinpuhaltajien suojelun tarve ottaen huomioon asian ”monimutkaisuus tiedustelun alueella”.
Snowdenia ei mainita
Vihreät pitivät naurettavana sitä, ettei Snowdenin nimeä nyt mainita lainkaan koko 60-sivuisessa raportissa. Ilman Snowdenia valtava urkinta ei olisi tiedossa, eikä siis olisi mitään raportoitavaakaan.
Vihreiden Jan Philipp Albrecht sanoi, että Snowdenin keskeinen osuus olisi pitänyt tunnustaa tarjoamalla hänelle suojelua. Tämän torjuminen ”on osoitus pelkuruudesta, joka on syntynyt halusta olla loukkaamatta Yhdysvaltoja”.
GUE/NGL:n ryhmäpuhuja, Saksan Die Linken Gabi Zimmer kannatti raportin hyväksymistä, koska nyt ”parlamentti käytännössä ensimmäistä kertaa myöntää, että vakoilua ja tiedustelua todella tapahtuu, eikä kyse ole vain epäilyistä”.
Zimmer paheksui kuitenkin sitä, ettei raportissa käydä ”todellista keskustelua väärille olettamuksille perustuvista terrorisminvastaisista laeista”, siinä ei puhuta mitään turvapaikasta Snowdenille, eikä ”tehdä todellista arviota nykyisestä turvallisuusarkkitehtuurista, jossa rajat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, poliisin ja tiedustelun välillä hämärtyvät”.
Joitakin vastatoimia
Valiokunnan jäsenet ovat kertoneet joutuneensa kovan painostuksen kohteeksi sekä eurooppalaisten hallitusten että Yhdysvaltain taholta. Muutaman viikon kuluttua parlamentin täysistuntoon tuleva raportti onkin arvostelijoiden mielestä laimea.
Jotain on sentään jäänyt jäljellekin. Raportissa kehotetaan jäädyttämään EU:n ja Yhdysvaltain välinen terrorismin rahoituksen jäljittämistä koskeva sopimus. Snowdenin paljastukset kertoivat, että Yhdysvallat käyttää SWIFT-pankkitietojärjestelmää Euroopan pankki- ja luottokorttitietojen kattavaan vakoiluun.
Samoin esitetään keskeytettäväksi Safe Harbor -sopimus, jonka perusteella amerikkalaiset yhtiöt saavat itse määritellä, noudattavatko ne EU:n määräyksiä yksityisyydensuojasta.
Vastoin monien EU-johtajien viimevuotisia kovia puheita raportissa ei uhata keskeyttää neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksesta. Sen sijaan parlamentti jättäisi sopimuksen hyväksymisen riippumaan urkintakiistan ratkaisemisesta sekä irrottaisi tietosuojakysymykset sopimuksesta.
Snowden kuultavaksi?
EU-parlamentissa väännetään parhaillaan kättä siitä, millä ehdoilla Snowden saisi maaliskuussa esittää todistuksen kansalaisvapauksien valiokunnalle.
Konservatiivien EPP-ryhmä on halunnut estää Snowdenin todistamisen kokonaan, mutta on tässä asiassa vähemmistössä.
Snowdenin lakimiehet ilmoittivat viime viikolla, että Snowden on valmis todistamaan videolla väliaikaisesta turvapaikastaan Venäjällä.
Turvallisuussyistä Snowden kieltäytyy haastattelijoiden tapaamisesta tai suorasta videokonferenssiyhteydestä. Sen sijaan Snowden on valmis vastaamaan nauhalla hänelle lähetettyihin kirjallisiin kysymyksiin.
Sekä EU-maat että Yhdysvallat ovat painostaneet parlamenttia, jotta se ei kuulisi Snowdenia. EU-parlamentissa joulukuussa vieraillut Yhdysvaltain kongressin valtuuskunta uhkasi EU:ta vastatoimilla, jos Snowden pääsee kuultavaksi.