Koneen Säätiö rahoittaa Vaasan yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen Eutanasia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sen osana viime marraskuussa järjestettiin neljä kansalaisfoorumia Seinäjoella, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa.
Alustavat tulokset 97 osallistujaa koonneista kansalaisfoorumeista osoittavat, että kansalaiset ovat kykeneviä keskustelemaan yhteiskunnan arimmistakin aiheista rakentavassa hengessä, arvioi hankejohtaja Harri Raisio.
Keskusteluissa tuli esille, kuinka vaikeasta asiasta eutanasiassa on kyse.
– Monet osallistujista korostivat, että hyväksyisivät eutanasian laillistamisen, mutta vain tietyin tarkoin määritellyin rajauksin. Kyse ei ole pelkästään siitä, että hyväksytään tai kielletään, vaan siitä mitä ollaan hyväksymässä tai kieltämässä: esimerkiksi keitä eutanasia koskisi ja millaisen prosessin myötä eutanasia toteutettaisiin, tutkijatohtori Raisio kertoo.
Raision mukaan pohdintaa herätti kysymys, johtuuko puhe eutanasiasta vain siitä, että saattohoidon ja ylipäätään suomalaisen terveydenhuollon koetaan olevan niin huonossa tilassa.
Kansanedustajat välttelevät asiaa
Eduskunnan rooli näyttäytyi keskusteluissa vahvana. Vaikka eduskunta nähtiin tahona, joka tekee lopulliset päätökset, näihin päätöksiin pitäisi pystyä ja pitäisi pyrkiä vaikuttamaan.
– Osallistujat kokivat, että kansanedustajat eivät halua ottaa kantaa eutanasiaan, koska pelkäävät leimautuvansa ja menettävänsä ääniä. Tällainen toiminta nähtiin lyhytjänteiseksi. Eduskunnalta toivottiin vuorovaikutteisempaa keskustelua, sellaista missä olisi sallittua myös muuttaa omaa mielipidettään, Raisio kertoo.
Osallistujat esittivät, että seuraavissa eduskuntavaaleissa eutanasia tulisi ottaa yhdeksi vaaliteemaksi, jolloin vaaliehdokkaat joutuisivat ottamaan aidosti kantaa asiaan.
Kansanäänestys eutanasiasta
Kansalaisfoorumeissa nousi esiin huoli siitä, että tavallinen kansa ei tule kuulluksi nykyisessä poliittisessa järjestelmässä. Osallistujat antoivatkin vahvan kannatuksensa neuvoa-antavalle kansanäänestykselle.
– Eutanasia nähtiin niin uniikiksi, vahvasti arvopohjaiseksi ja ihmisiä syvällisesti koskettavaksi ja lopulliseksi asiaksi, että juuri se olisi tyypillinen kansanäänestyksen kohde. Tärkeäksi osaksi kansanäänestystä nähtiin puolueettoman tiedon jakaminen. Osallistujilla oli huoli siitä, että ihmiset äänestäisivät pelkojen ja ennakkoluulojen varassa.
Myös kansalaisaloitteessa nähtiin potentiaalia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttajana. Eutanasiaan liittyvää kansalaisaloitetta kuitenkin kritisoitiin sen heikosta näkyvyydestä.
Kansalaisfoorumeilla tavoiteltiin keskustelevan demokratian ihannetta. Keskustelevassa demokratiassa on pyrkimys eri näkemysten moninaisuuteen, keskusteluiden laadukkuuteen ja vaikuttavuuteen. Erona perinteisiin kyselytutkimuksiin kansalaisfoorumit antavat vastauksia siihen, mitä kansalaiset ajattelevat saatuaan monipuolista tietoa sekä käytyään keskustelua muiden ihmisten kanssa.