Lehtikuva/ Sari Gustafsson

Vasemmistoliitolle Guggenheim kelpaa – mutta vain yksityisellä rahalla rahoitettuna. Nyt säätiö etsii julkista rahaa.

Helsinki saa Guggenheim-museonsa. Näin käy todennäköisesti, sillä kaupunginhallitus päätti maanantaina äänestyksellä varata Solomon R. Guggenheim -säätiölle Eteläsataman Makasiiniterminaalin alueen Guggenheim Helsinki museon arkkitehtuurikilpailua varten.

Maanantaina kaupunginhallitus äänesti asiasta kolme kertaa. Guggenheim-hanketta vastaan kokouksessa olivat vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja SDP.

Hankkeen puolesta äänestivät kokoomus, vihreät ja RKP.

Kun rahoitusmalleja on esitelty, niissä nostetaan nimenomaan valtion ja kaupungin rooli rahoitussuunnitelmissa.

Kädet sidottu?

Vaikka museosta varsinaisesti päätetään myöhemmin, vasemmistoliitossa pelätään, että sitä ennen ehditään muokata ilmapiiri suotuisaksi hankkeelle, joka nyt laitetaan alulle monella taholla, muun muassa kaavoituksessa.

– Arkkitehtuurikilpailuhan käytännössä sitoo kaupungin kädet. Mukaan tulee useita tahoja, kuten kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, satamalaitos. Kaupunki menee koko ajan syvemmälle mukaan prosessiin, sanoo lopputulokseen pettynyt vasemmistoliiton kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka.

ILMOITUS

Käsittämätöntä, Vihreät

Puhakka korostaa, että peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty.

– Arkkitehtuurikilpailun jälkeen hanke voidaan torpata esimerkiksi rahoitussyistä. Jos ja kun näyttää siltä, että yksityistä rahaa ei ole, poliittiset päättäjät voivat päättää, ettei museota tule, hän sanoo.

Nyt tehty päätös ei ota kantaa esimerkiksi hankkeen rahoitukseen. Päätös tarkoittaa ainoastaan, että nyt tontti on varattu säätiölle. Arkkitehtuurikilpailun jälkeen erikseen päätetään erikseen tontin luovuttamisesta. Siinä vaiheessa asia tulee myös valtuuston käsittelyyn.

Puhakka on kuitenkin epäileväinen.

– Käytännössä mieliala muokkautuu siihen mennessä jo niin paljon, etten näe poliittisia mahdollisuuksia hankkeen perumiseen. Nyt, kun vihreätkin ovat lähteneet ajamaan tätä voimallisesti, museohankkeella on kaupungin päättäjien enemmistö takanaan.

Hänestä vihreiden toiminnassa on ollut käsittämätöntä se, että he linkittivät museopäätöksen liikennehankkeisiin.

– Pidän heidän toimintaansa ihan floppina. Minusta he olisivat voineet reilusti olla hankkeen puolesta, koska tällaisia kytköksiä ei pidä tehdä. Liikennepolitiikka ei todellakaan kuulu tähän.

Yksityisellä rahalla ok

SDP teki hankkeesta palautusesityksen, jossa se esitti muun muassa, että tonttivaraus tulisi kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Vasemmistoliitto puolestaan teki perustellun hylkäysesityksen, jolla olisi pysäytetty koko prosessi.

– Otimme esiin sen, ettei Guggenheim ole esittänyt uskottavaa rahoitussuunnitelmaa investointien tai käyttömenojen osalta. Lisäksi totesimme, että jos hanke toteutuu, se saattaa kaatua julkisen rahoituksen piiriin, Puhakka sanoo.

Hän painottaa, että vasemmistoliitto ei vastusta museohanketta, jos se tehdään yksityisellä rahalla. Julkista – kaupungin tai valtion – rahaa vasemmistoliitto ei kuitenkaan panisi hankkeeseen.

– Meidän puolesta Guggeinheim-museon voi rakentaa suunnitellulle tontille, mutta ainoastaan yksityisellä rahalla. Se on nyt parkkipaikkana, mieluummin näen siinä museon, Puhakka sanoo.

– Emme vastusta Guggenheimia vaan sitä, että siihen käytetään julkista rahaa. Sitä ei tällä hetkellä ole.

Vasemmistoliiton esitystä kukaan muu ei kuitenkaan kannattanut, joten siitä ei äänestetty.

Malleissa valtio ja kaupunki rahoittajina

Puhakka arvioi Guggenheim-säätiön perustavan hankkeen julkisen rahan varaan.

– Vielä säätiöltä ei ole olemassa selkeitä suunnitelmia rahoituksesta, mutta kun rahoitusmalleja on esitelty, niissä nostetaan nimenomaan valtion ja kaupungin rooli rahoitussuunnitelmissa, Puhakka kertoo.

Hän toteaa, että säätiön lupaama yksityinen raha museolisenssiin on pikkuraha.

– Eikä senkään osalta ole tietoa, mistä se tulee tai onko sitä rahaa ylipäätään olemassa.

Investoinnissa puhuttu noin 120 miljoonasta eurosta.

– Hinta riippuu siitä, millainen rakennus valitaan. Jos valitaan kallis, se maksaa sitten enemmän.

Kuka sen maksaa?

– Juuri se on keskeinen kysymys. Näillä näkymin Guggenheim näyttää hakevan rahaa investointiin Helsingin kaupungilta ja Suomen valtiolta. Lisäksi kävijämäärä- ja tulorahoitusarviot näyttävät epärealistisilta. Kuka maksaa museon viiden miljoonan vuosittaiset käyttömenot? Sisäänpääsymaksuista niitä ei kateta, Puhakka arvioi.

Kaupunginhallituksen äänestyksessä Guggenheimin puolella olivat kokoomuksen Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Tatu Rauhamäki ja Laura Rissanen, Vihreiden Jasmin Hamid, Emma Kari, Hannu Oskala ja Erkki Perälä sekä RKP:n Markus Rantala.

Vastaan äänestivät vasemmistoliiton Sirpa Puhakan lisäksi Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja SDP:n Osku Pajamäki, Tarja Tenkula ja Pilvi Torsti.