Palkkaus- järjestelmiä uudistettava
STM:n raportissa esitetään muutamia parannuksia:
Tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten hyödyllisyyttä on tuotava painokkaammin esille työpaikoilla.
Palkkausjärjestelmiä on uudistettava. Niiden on perustuttava ammattinimikkeistä riippumattomiin periaatteisiin, kuten tehtävien vaativuuteen ja yksilölliseen suoritukseen.
On tarkasteltava kaikkia palkaneriä, jotta saadaan riittävä kokonaiskuva palkkatasa-arvosta.
Tarvitaan tietoa erilaisten lisien vaikutuksista. Keskimääräistä pienempää palkkaa saavat hyötyvät eniten euromääräisistä lisistä. Korkeapalkkaisten prosenttimääräiset lisät kasvattavat palkkaeroja.
Kokoaikaisten ja osa-aikaisten palkansaajien tehtävät ovat eriytyneet. Sukupuolten välistä palkkaeroa kasvattaa naisten yliedustus matalapalkkaisissa, osa-aikaisissa työsuhteissa. Työsuhteiden laatuun vaikuttamalla voidaan vaikuttaa palkkaeroihin.
Lähde STM:n loppuraportti Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa -hankkeesta
Sukupuolten ammatillinen eriytyminen selittää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön tuore raportti kertoo.
Raportti ottaa esille vahvasti sukupuolittuneet ammatit ja niiden palkkauserot miesten hyväksi. Lisäksi miehet saavat parempaa palkkaa erilaisista palkanlisistä.
Kaupan alalla sukupuolten väliset palkkaerot ovat suurimmat korkeapalkkaisissa ja pienimmät matalapalkkaisissa ammateissa.
Naiset ovat vahvasti yliedustettuina osa-aikaisissa, matalapalkkaisissa ammateissa. Raportin mukaan osa-aikatöissä palkkaeroa ei käytännössä ole.
Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa -hankkeen toteutti Palkansaajien tutkimuslaitos yhteistyössä Kaupan liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa.
Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyihin vuosina 2008-2011.
Tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen tavoitteena on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroa 17 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2015 mennessä.
Sopimus tasa-arvoinen, palkka ei
Tutkijoiden mukaan palkka- ja sopimuspolitiikalla on keskeinen merkitys palkkaeron kuromisessa.
Kaupan alan työsopimus on sukupuolineutraali, paitsi perhevapaiden kohdalla. Raportin mukaan työehtosopimuksesta ei käy ilmi, miksi naisesimiehen palkkaus jää miesesimiesten palkkauksesta jälkeen. Pelkkä peruspalkka ei selitä palkkaeroja.
Huomio pätee myös marava-alojen eli kaupan alan sekä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työehtosopimuksiin.
Ammattinimike ei takaa samaa palkkaa
Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus ovat työkaluja, joilla pyritään edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa. Kuitenkaan suuri osa työnantajista ja luottamushenkilöistä ei pidä tasa-arvosuunnitelmaa tärkeänä. He perustelevat sitä palkkauksen määrittymisellä ammattinimikkeen mukaan.
Saman ammattinimikkeen sisältämät työtehtävät voivat kuitenkin olla hyvin moninaisia ja vaativuudeltaan erilaisia.
Luottamushenkilöille tehdyn kyselyn mukaan luottamushenkilöistä joka kolmas ei tiedä, onko heidän työnantajansa tehnyt tasa-arvosuunnitelman. Vielä useampi on tietämätön mahdollisesta palkkakartoituksesta.
Kaupan alan yrityksistä 64 prosenttia oli tehnyt tasa-arvosuunnitelman. Marava-aloilla prosenttimäärä oli 33.
Palkkakartoituksen oli kaupan alalla tehnyt 58 prosenttia työnantajista, marava-aloilla 43.
Noin joka neljäs kaupan alan henkilökunnan edustaja ei osallistunut tasa-arvosuunnitelman eikä palkkakartoituksen tekemiseen. Näin siitä huolimatta, että tasa-arvolaki edellyttää henkilöstön edustajan osallistuvan molempien laadintaan.
Palkkaus- järjestelmiä uudistettava
STM:n raportissa esitetään muutamia parannuksia:
Tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten hyödyllisyyttä on tuotava painokkaammin esille työpaikoilla.
Palkkausjärjestelmiä on uudistettava. Niiden on perustuttava ammattinimikkeistä riippumattomiin periaatteisiin, kuten tehtävien vaativuuteen ja yksilölliseen suoritukseen.
On tarkasteltava kaikkia palkaneriä, jotta saadaan riittävä kokonaiskuva palkkatasa-arvosta.
Tarvitaan tietoa erilaisten lisien vaikutuksista. Keskimääräistä pienempää palkkaa saavat hyötyvät eniten euromääräisistä lisistä. Korkeapalkkaisten prosenttimääräiset lisät kasvattavat palkkaeroja.
Kokoaikaisten ja osa-aikaisten palkansaajien tehtävät ovat eriytyneet. Sukupuolten välistä palkkaeroa kasvattaa naisten yliedustus matalapalkkaisissa, osa-aikaisissa työsuhteissa. Työsuhteiden laatuun vaikuttamalla voidaan vaikuttaa palkkaeroihin.
Lähde STM:n loppuraportti Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa -hankkeesta