Suomesta on kartoitettu lähes 24 000 pilaantuneeksi epäiltyä maa-aluetta.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on noin 23 900 pilaantuneeksi epäiltyä, sellaiseksi todettua tai jo kunnostettua maa-aluetta.

Lukumäärä on yli kaksinkertainen vuoteen 1994 verrattuna ja kasvaa edelleen kartoitusten edetessä. Joka kolmannessa kohteessa maaperää mahdollisesti pilaava toiminta jatkuu. Joka kolmannessa toiminta on päättynyt, mutta maaperän tilaa ei vielä ole selvitetty.

Kunnostuspäätöksiä on tehty 1980-luvulta lähtien lähes 4 900.

– Jos maa-alueiden arviointi ja kunnostus etenee nykyisellä vauhdilla, kaikkien alueiden arviointiin ja tärkeimpien kunnostamiseen menee vähintään sata vuotta, erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Pilaantuneen maaperän tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioidaan syntyvän noin 4 miljardin euron kustannukset. Noin 60 prosenttia lankeaa pilaajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi.

ILMOITUS

Suurin osa kartoitetuista kohteista sijaitsee alueilla, joilla toimintaa on harjoitettu useita vuosia.

Joka viides pohjavesialueella

Yleisimmät maaperää pilaavat toimialat olivat polttoaineiden jakelu, kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus.

Laaja-alaisia pilaantuneita maita löytyy muun muassa teollisuus-, varasto- ja kaivosalueilta sekä ampumaradoilta. Hyvinkin pienet kohteet, esimerkiksi kemialliset pesulat ja metallien pintakäsittelylaitokset ovat saattaneet pilata laajalti ympäristöä ja erityisesti pohjavettä.

Pilaantuneita maita on eniten eteläisessä Suomessa ja rannikkoalueilla, jonne teollisuus, yritystoiminta ja asutus ovat keskittyneet.

Noin joka viides pilaantunut maa-alue sijaitsee pohjavesialueella, joka viides asutusalueella ja joka kymmenes luonnonsuojelualueella.

Niillä alueilla, joilla maaperää pilaava toiminta jatkuu, maaperän tila pitäisi selvittää viimeistään toiminnan päättyessä.

Suurin osa hyötykäyttöön

Kunnostuspäätöksen tekevät ympäristöviranomaiset. Taustalla on yleisemmin ollut rakentaminen. Maaperää on kunnostettu erityisesti asutusalueilla tai niiden läheisyydessä sekä pohjavesialueilla.

Kunnostaminen tarkoittaa yleensä pilaantuneen maa-aineksen kaivamista ja kuljettamista kaatopaikalle. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia on vuosittain viety käsiteltäväksi lähes 1,5 miljoonaa tonnia, josta hyötykäyttöön on saatu 70–80 prosenttia.

Tiedot kartoitetuista kohteista kerätään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI). Pilaantuneiksi epäiltyjen, todettujen ja kunnostettujen alueiden lisäksi tietojärjestelmään on tallennettu kohteita, jotka eivät edellytä kunnostamista pilaantumisen vähäisyyden vuoksi.