Mitä laajempia vaikutuksia aggressiivisella keskustelukulttuurilla ja internetin vihapuheella on? Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa COMETissa valmistuneen tutkimuksen mukaan ne vaikuttavat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin lisäämällä turvattomuutta ja kaventamalla sananvapautta.
Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohtana on ollut huoli siitä, että mediaan leviävä aggressiivinen kielenkäyttö alkaa rajoittaa julkista keskustelua kahdella tavalla. Yhtäältä mielipiteiden ja argumenttien kirjo voi kaventua vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi. Toisaalta sananvapautta erityisesti internetissä voidaan rajoittaa loukkaavan ja uhkaavan vihapuheen vuoksi.
Tutkimuksessa analysoidaan journalistien ja asiantuntijoiden kokemuksia Suomen julkisesta keskustelusta. Lisäksi on tutkittu ja vertailtu verkkokeskustelujen valvontaa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa.
Journalismi hyödyntää aggressiivisia ilmauksia
Tutkimuksessa haastatellut journalistit ja asiantuntijat kertovat kokemuksistaan sekä verkkovihasta että muunlaisen vihan kohteena olemisesta. Vihan ja uhkailun vaikutukset henkilökohtaiseen sananvapauteen olivat enimmäkseen pieniä, mutta haastatellut kokivat verkkovihan ja vihapuheen rajoittavan sananvapautta koko yhteiskunnan tasolla.
Asiantuntijat arvostelivat journalismia sen tavasta hyödyntää ja uusintaa verkkokeskustelujen aggressiivisia ilmauksia.
Journalismin toimintatapaa suhteessa verkkovihaan ja vihapuheeseen kuvataan tapaustutkimuksissa, jotka käsittelevät keskustelua eutanasiasta sekä suhtautumista suomenruotsalaiseen vähemmistöön ja maahanmuuttoon.
Journalismin toiminnassa näkyy yhtäältä pyrkimys vapaaseen ja rajoittamattomaan tiedonvälitykseen ja toisaalta eettiseen harkintaan. Tapaustutkimukset osoittavat, miten vihamielisen aineiston kierto verkkokeskustelujen ja journalismin välillä vaihtelee tapauksesta ja siinä esiintyvistä toimijoista riippuen.
Tutkimukseen haastateltujen suhtautuminen vihapuheen rajoittamiseen oli kahtalaista. Yhtäältä korostettiin vastuullista sanankäyttöä ja väärinkäytösten välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ja siksi keskusteluissa tulisi suojella heikossa asemassa olevia. Toisaalta kannatettiin rajatonta sananvapautta, jossa vain suorat uhkaukset suljetaan vapaan sanankäytön ulkopuolelle.