UP/Tiina Tenkanen

Makeaa vettä valuu Itämereen 15-22 prosenttia nykyistä enemmän

Ilmastonmuutosta on vaikea arvioida Itämeren osalta aukottomasti.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jari Haapalan mukaan muutokset Itämeren lämpötilassa, jääoloissa ja vedenkorkeudessa ovat yhteneväisiä maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen kanssa.

Itämeren alueen ilmaston luonnollinen vaihtelevuus on kuitenkin niin suurta, etteivät havaitut muutokset vielä ylitä luonnollista vaihtelevuutta. Tulvat luultavasti lisääntyvät.

Maaperän lämpötila nousee eniten pohjoisessa, esimerkiksi Kuolan niemimaalla noin neljä astetta. Tanskassa lämpötila kohoaa noin kaksi astetta nykyiseen verrattuna.

Yksi ilmaston lämpenemisen näkyvistä seurauksista on napajäätikön sulaminen.

– Tämän hetken havaintojen perusteella Grönlannin jäätikön sulaminen nostaa merenpintaa viisi senttiä sadassa vuodessa, Haapala sanoo.

ILMOITUS

Tutkijoiden mukaan Grönlannin jäätikön sulaminen ei nosta valtamerten pintaa yhtä paljon kaikkialla. Grönlannin läheisyydessä merenpinta laskee, eteläisillä valtamerillä nousu on keskimääräistä suurempaa.

– Tulevaisuuden arvioiden suurin epävarmuus johtuu jäätiköiden dynamiikan huonosta tuntemuksesta, Haapala toteaa.

Merten pinta nousee eri lailla

Koska ennustaminen on monien eri muuttujien takia vaikeaa, arviot valtameren pinnan noususta vaihtelevat 10:stä 200 senttiin sadan vuoden kuluessa.

– Jos mielessä on kajakkivajan rakentaminen, niin ei huolta. Mutta jos täytyy varautua ydinvoimalaitoksen rakentamiseen, kannattaa varautua pahimman skenaarioon mukaisesti, Haapala suhteuttaa tulevaisuuden arvioita.

Valtamerten pinnannousu jatkuu vielä satoja vuosia, vaikka kasvihuonepäästöt saataisiinkin kuriin.

Suolapulssi on epävarma

Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalon mukaan sademäärät kasvavat, jolloin makeaa vettä valuu Itämereen 15-22 prosenttia enemmän.

Kun merivesi makeutuu, makeaa murtovettä suosivat lajit lisääntyvät, ja merilajit vähenevät.

– Nyt Itämeren suolapitoisuus on viisi promillea, mutta arvioiden mukaan tämän vuosisadan aikana se laimenee 1-2 promillen vahvuiseksi, Viitasalo toteaa.

Tanskan salmien läpi Itämereen ajoittain virtaava suolapulssi on luonteeltaan satunnainen. Se vaatii onnistuakseen pitkäaikaista, sopivasta suunnasta puhaltavaa tuulta.

Ravinteille päästörajoitukset

Ympäristökeskuksen tutkimien mallien mukaan ilmastonmuutos rehevöittää merta. Rehevöitymisen myötä meren happitilanne ja eliölajit kärsivät. Toisaalta rehevöityminen voi vähetä Pohjanlahdella orgaanisen hiilen rikastuttaessa merivettä.

Ilmastonmuutoksen seurauksia on vaikeaa ennustaa, sillä ne vaikuttavat hitaasti. Viitasalon mukaan Itämeren sisäisten prosessien muutokset ovat tärkeämpiä Itämeren tilalle kuin ilmastonmuutoksen prosessit.

– Ravinteiden päästörajoituksiin kannattaa edelleen pyrkiä, Viitasalo summaa.