Emilia Kukkala

”Kristikunnan terävimmät aivot ovat vuosituhansia miettineet, miten selittää, ettei Jeesus oikeasti tarkoittanut tätä”, totesi pappi Kai Sadinmaa vertauksesta kamelista ja neulansilmästä.

Kynttilät palavat alttarilla, Kallion kirkon ala-aula on noin puolillaan kaiken ikäistä väkeä. Tunnelma on odottava, miltei harras. Tilaisuus alkaa laulaja-lauluntekijä Joose Keskitalon musiikilla.

Jumalan valtakunta. Nyt! -tilaisuudessa 25. syyskuuta on tarkoitus puhua ”rahasta, vallasta ja rakkaudesta”. Teemoihin ovat johdattelemassa talousbloggari Antti Ronkainen, pappi Kai Sadinmaa ja kansanedustaja Anna Kontula. Tilaisuutta mainostetaan Facebookissa Roomalaiskirjeen sanoin.

”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. (Room 13:8)

Kun köyhien kirkosta
tuli rikkaiden kirkko

Sadinmaan mukaan 300-luvulla köyhien kirkosta tuli rikkaiden kirkko, vainottujen kirkosta tuli vainoojien kirkko. Maanpäällinen ”Jumalan valtakunta”, jossa kaikilla on leipää eikä ketään alisteta, uhkasi sekä Rooman imperiumia että juutalaista temppelivaltioeliittiä.

ILMOITUS

– Jeesuksen radikaali yhteiskunnallinen sanoma vesitettiin ja hengellistettin. Hän ei ollut mikään harmiton pyhäkoulujen lammaspaimen, vaan vallanpitäjien kauhu, köyhien puolustaja, joka taisteli orjuutettujen puolesta viimeiseen veripisaraan.

Tulkinnassaan Sadinmaa nojaa Vanhan testamentin profeettoihin.

– Jeesuksen seuraaminen ei ole mikään harrastus, se on kapinaa ja uhmaa!

Hän jatkaa, ettei historiallinen Jeesus veljeillyt valtaeliitin kanssa, vaan syrjään työnnettyjen ja ulossuljettujen.

– Kaiken maailman pikkunilkkien, huorien, sutenöörien ja rikollisten.

”Olemmeko varjelemassa
vai hallitsemassa”

Anna Kontula siteeraa alustuksessaan Matteusta, ”lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa”. Vaikka hyvinvointi syntyy työstä, se syntyy myös luonnosta, joka on lahjaksi saatu.

– Hyvin vähän siitä, mitä omistamme, on omaa ansiotamme.

Kontula on huolissaan yksityisomistuksen korottamisesta arvoon arvaamattomaan. Hänen mukaansa sata vuotta sitten nykyiselle yksityistämisvimmalle olisi naurettu. Hän käyttää esimerkkinä omistukseen suhtautumisesta talonvaltauksia.

– Olemmeko varjelemassa vai yksinvaltiaina hallitsemassa?

Esimerkkeinä taloudellisten arvojen ylikorostumisesta hän käyttää opiskelua ja luostareita. Ennen arvostetut korkeakoulututkinnot nähdään nykyisin vain kulueränä. Joskus luostarielämälle omistautuneita arvostettiin, nyt heitä pidetään hulluina – tai kenties pummeina.

Suurin osa ihmisistä
elää velkaorjuudessa

Antti Ronkainen kertoo löytäneensä Raamatusta paljon radikaaleja yhteiskunnallisia vaatimuksia. Esimerkkinä hän käyttää riemuvuotta. Joka 50. vuosi kaikki velat annettiin anteeksi.

– Idea on, että ihmiset olisivat mahdollisimman omavaraisia.

Toinen esimerkki on suhtautuminen velkaan. Latinan, heprean ja kreikan kielissä ei erotella korkoa koronkiskonnasta. Raamatun suhde velkaan on ankara.

– Jos velkojat pääsevät yhteiskunnassa niskan päälle, se on katastrofi.

Korko rikkoo Ronkaisen mukaan kahdeksatta käskyä, älä varasta. Talousbloggari pitää erittäin surullisena luuloa, että elämme demokraattisessa ja edistyksellisessä yhteiskunnassa.

– Suurin osa elää velkaorjuudessa ja hyvin pieni valtaeliitti päättää kaikesta, työn- ja tulonjaosta.

Maailman varallisuudesta 40 prosenttia on 150 firman käsissä, kun 2,5 miljardia ihmistä elää alle kahdella dollarilla päivä.

– 13 suurinta pankkia ja 161 ihmistä, joista suurin osa valkoisia miehiä, hallitsevat käytännössä kaikkea. Joka päivä 35 000 lasta kuolee nälkään.

Näitä asioita julkisessa keskustelussa ei Ronkaisen mukaan kyseenalaisteta lainkaan. Siksi hän kertoo tyrmistyneensä Raamatun profeettojen edistyksellisyydestä yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Yhteiskunnallista keskustelua on kaivattu

– Jo oli aikakin, että kirkko avaa ovensa poliittiselle keskustelulle, kiittää Kallion seurakunnan jäsen yleisöpuheenvuorossa.

Kirkossa ei ole liiaksi puhuttu talouspolitiikkaa tai kuultu ankaraa kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan.

– Miksei kirkko ottanut kantaa perustuloaloitteeseen, kysyjä jatkaa saaden aplodit.

Puhutaan velasta, EKP:sta, IMF:stä, Kreikasta, Saksasta ja Merkelistä, muun muassa. Ronkaisen mukaan pitäisi keksiä järjestelmä, jossa velan antaminen, ellei se selvästi hyödytä myös ottajaa, on kiellettyä.

– Liikkeellä on yli kymmenkertainen määrä velasta johdettuja johdannaisia suhteessa maailman vuotuiseen bkt:een, joka johtuu vain siitä, että on yksityisiä pankkeja. On sairasta, että niillä on oikeus luoda rahaa.

Välillä lainataan Raamattua ja yleisö kommentoi, myös kriittisesti. Yhtä mieltä ollaan siitä, ettei kirkon tule sitoutua puoluepoliittisesti. Mutta melko laaja yhdenmielisyys tuntuu vallitsevan myös siitä, etteivät oma hyvä tahto ja yksityinen hengellinen elämä oikeuta silmien sulkemiseen todellisuudelta.