Oppositio pitää hallituksen kaavailemaan kotihoidontuen jakamista tasan äidin ja isän kesken puuttumisena perheiden valinnanvapauteen.
– Hallitus on lähtenyt tielle, joka asettaa lapsiperheet keskenään eriarvoiseen asemaan., välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan Anu Vehviläinen sanoi.
– Suuressa osassa perheistä kotihoidontuen pakkojako ei toimi.
Keskusta ei nähnyt kotihoidontuen jakamisessa isän ja äidin kesken yhteyttä siihen, että naisten ja miesten väliset tuloerot saataisiin kaventumaan.
Vehviläinen totesi pienituloisemman vanhemman tyypillisesti tähän asti jääneen kotiin hoitamaan lapsia. Hänestä toisenlainen malli ei toimi, sillä naisten palkat ovat keskimäärin 600 euroa pienemmät kuin miesten.
– Isän jääminen kotiin merkitsisi keskituloiselle perheelle 300 eurona vähemmän käyttörahaa kuukaudessa. Jokaisessa tavallisessa lapsiperheessä 300 euroa on suuri raha, Vehviläinen sanoi.
Perinteiset perhearvot
Perussuomalaiset puolusti perinteisiä perhearvoja.
– Vielä on kuitenkin myös perheissä olevassa perinteisiksi koettuja rooleja, joita ei valtiovallan kuulu lähteä säätelemään, sanoi ryhmäpuheen pitänyt Hanna Mäntylä. Hän arvioi, että hallitus puuttuu törkeästi perheiden itsemääräämisoikeuteen.
– Hallitus antaa veistin, että lapset on raahattava mahdollisimman pieninä osaksi järjestelmää, hän sanoi ja totesi hallituksen saavan kotiäidit tuntemaan itsensä kaikkea muuta kuin arvostetuiksi.
Erikoisimman ajatusvoltin teki Perussuomalaisten Lea Mäkipää arvioidessaan, että yrittäjät joutuvat uudistuksen vuoksi toimeentuloluukulle.
– Sitten tulee aika kun isä sanoo äidille että nyt isän täyttyy laittaa pillit pussiin ja lopettaa yrittäjyys, että lähdeppä töihin ja äiti sanoo ettei hällä ole työpaikkaa. niin käy näin että yrittäjyys loppuu ja molemmat ovat siellä toimeentuloluukulla. Eli pitäisi olla valinnan vapaus, Mäkipää sanoi.
Vapaata valintaa?
Hallituspuolueista muistutettiin, että nyt on pakko tehdä rakenteellisia uudistuksia.
– Jotta voimme taata hyvinvoinnin myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme, meidän on kyettävä tekemään rakenteellisia uudistuksia. Tämä on myös lasten ja perheiden etu, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sanoi vastauksessaan välikysymykseen.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) huomautti, että vain viisi prosenttia Suomen noin 116 000 kotihoidontuen käyttäjästä on isiä.
– Moni näistä perheistä on varmasti tehnyt vapaaehtoisen valinnan, että äiti jää kotiin. Mutta luku kertoo myös siitä, että meidän työelämämme ei ole tasa-arvoinen. Ei vain ole niin että luku olisi tullut puhtaasi vapaaehtoisena valintana, pääministeri arvioi.
SDP:n Jouni Backman oli pettynyt siihen, että yhä eduskunnassa vedotaan perinteisiin roolimalleihin ja mainitsi Perussuomalaiset.
– Jos perheessä nainen on alistetussa asemassa, siihen lainsäädännöllä pitää puuttua, hän sanoi.
– Samaa vanhakantaisuutta edustaa keskustan ja perussuomalaisten ajatus niiden puhuessa yrittäjistä, että tämä ei sovi yrittäjäperheisiin. Teille yrittäjä on miespuolinen yrittäjä. Iso osa yrittäjistä on nykyisin naisia.
Kokoomuksen Petteri Orpo taas arvioi, että oppositio syyllistää töissä käyviä äitejä.
– Syyllistätte kaikki ne äidit joiden on pakko tai jotka haluavat palata töihin. Minusta tämä on sovinistista ja vanhakantaista ajattelua.
Vasemmistoliiton Kari Uotila puhui vahvasti lasten ja isien suhteesta.
– Eikö myös isillä ole oikeus läheiseen ja tiiviiseen suhteeseen lapseen ja lapsella oikeus läheiseen suhteeseen myös isäänsä? hän kysyi.
Leikkaus vai ei?
Oppositio korosti myös, että kyseessä on puhdas leikkaus. Hallituksen puolelta vastattiin sanomalla, että kotihoidontukikausi ei lyhene eikä pienene. Muutos on se, että se jaetaan tasan äidin ja isän kesken.
Hallituksen riveistä Kristillisdemokraatit totesi, että kotihoidontukiuudistus ei ole sen mielen mukainen, mutta se hyväksyy sen osana hallituksen rakenneuudistusta. Lisäksi vasemmistoliiton Anna Kontula sanoi, ettei voi pitää hyvänä kaavailtua kotihoidontukiuudistusta eikä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen suunniteltua rajausta.