Sanna-Mari Rivasto/Metsähallitus

Edellytykset perustaa kansallispuisto Salon Teijolle ovat hyvät. Metsähallituksen mukaan keskeiset edellytykset kansallispuiston perustamiseksi alueella täyttyvät. Teijo sijaitsee entisen Perniön kunnan alueella.

Metsähallituksen luontopalvelut on laatinut selvitysluonnoksen kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Selvityksestä on lähetetty lausuntopyyntö sidosryhmille ja myös kansalaiset voivat antaa selvityksestä palautetta.

Salossa ja eri intressiryhmien keskuudessa vallitsee varsin yhtenäinen kannatus kansallispuiston perustamiseksi. Varsinais-Suomen liitto on asettanut Teijon kansallispuiston perustamisen yhdeksi edunvalvonnan painopistealueekseen.

Toisaalta kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi huomattavia muutoksia alueen metsästyskäytännöille. Matildanjärven virkistyskalastusalue, johon istutetaan kirjolohia, on myös haasteellinen kansallispuistoissa noudatettavaa luonnonsuojelulakia ajatellen. Kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi lisäksi metsätalouskäytön loppumista alueella.

Teijon selvitysalue kattaa Metsähallituksen alueet, mm. Teijon retkeilyalueen, Punassuon ja Hamarijärven luonnonsuojelualueet sekä Sahajärven lehdon.

ILMOITUS

Jos kansallispuisto perustetaan, Teijo edustaa kansallispuistojen joukossa uutuutena meren rantamaiseman ympäristöä.

Isot korkeuserot

– Teijon alueen erityispiirre on järvien huomattava korkeusero merenpinnasta lähellä merenrantaa. Alueen luonto on monipuolista sisältäen kalliomänniköitä, erityyppisiä soita, pienen määrän lehtoja sekä niukkaravinteisia järviä ja pienvesiä. Myös arvokas kulttuuriperintö ja läheisyys Teijon, Matildan ja Kirjakkalan kyliin tuo oman lisänsä alueen erityispiirteisiin, sanoo selvityksestä vastannut erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallituksen luontopalveluista.

– Teijon kansallispuisto olisi lisäksi ainoa hemiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mannerpuisto ja olisi siten selvä lisä Suomen kansallispuistoverkostossa,

– Alueen metsät eivät ole kovin monimuotoisia eivätkä edustavia alueella tehtyjen hakkuiden jäljiltä. Kansallispuiston perustaminen olisi kuitenkin perusteltua, koska se turvaisi metsäluonnonsuojelun pitkällä tähtäimellä, Nordström lisää.

Teijon alueella on yleistä nähtävyysarvoa ja virkistyskäytön kannalta alue on maakunnallisesti tärkeä ja sen palvelut ovat monipuoliset. Retkeilyaktiviteetit houkuttelevat alueelle tätä nykyä reilut 70 000 kävijää vuodessa. Kansallispuistoselvityksessä arvioidaan kansallispuiston perustamisen vaikutuksia nykyiseen käyttöön sekä arvioidaan sen taloudellisia vaikutuksia.

Teijolla on Lounais-Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja, valtion omistuksessa oleva aluekokonaisuus, jonka tärkeimmät luontoarvot sisältyvät jo perustettuihin suojelualueisiin tai suojeluohjelmiin. Lisäksi Metsähallitus on omilla päätöksillään jättänyt luontoarvoiltaan merkittävimpiä metsätalousalueita metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Metsätaloutta harjoitetaan noin 1 000 hehtaarilla, kun selvitysalueen kokonaispinta-ala on vajaat 3 500 hehtaaria.

Selvitys on laadittu laajalla osallistumismenettelyllä. Kevään aikana pidettiin tapaamisia alueen käyttäjien, matkailuyrittäjien, metsästäjien, luonnonsuojelutahojen ja muiden sidosryhmien kanssa sekä järjestettiin yleisötilaisuus. Lisäksi annettiin mahdollisuus ottaa kantaa aiheeseen viikon kestäneessä nettikeskustelussa. Lausuntokierroksen jälkeen selvitystä vielä täydennetään tarvittaessa, minkä jälkeen se toimitetaan lausuntoineen ympäristöministeriölle.

Jos ympäristöministeriö päättää joutuisasti puiston perustamisesta, lakia kansallispuistosta voidaan alkaa Nordströmin mukaan valmistella heti vuodenvaihteen jälkeen. Kansallispuiston perustaminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna 2015.

Neljä uutta puistoa

Teijon lisäksi kansallispuistoselvitysten alla on Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla sijaitseva Etelä-Konnevesi, Pohjois-Pohjanmaalle ja osin Kainuuseen sijoittuva Olvassuo sekä Lapin Käsivarren suurtunturit.

Suomessa on 37 kansallispuistoa, joiden yhteen laskettu pinta-ala on 9 796 neliökilometriä. Uusien puistojen selvityksen alla on yhteensä 419 000 hehtaaria valtion maata. Kaavailtujen kansallispuistojen pinta-ala tullee tästä jonkin verran pienenemään.

Ministeriön tavoitteena on, että se saisi Metsähallitukselta kaikki selvitykset sidosryhmälausuntoineen viimeistään vuoden loppuun mennessä. Selvitysten perusteella ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ja hallitus ratkaisevat, ryhdytäänkö lakiesitystä uudesta kansallispuistosta valmistelemaan. Lopulliset päätökset mahdollisten uusien kansallispuistojen perustamisesta tekevät valtioneuvosto ja eduskunta.