Tanskan tiedotusvälineet kertoivat viime viikolla, että tuomari Frederik Harhoff ei saa osallistua meneillään olevan, korkean tason serbisyytettyä Vojislav Seseljiä koskevan jutun käsittelyyn. Ratkaisun ennakoidaan tarkoittavan sitä, että Harhoffin ura entisen Jugoslavian sotarikoksia käsittelevässä Haagin tuomioistuimessa on kaiken kaikkiaan ohi.
Harhoff herätti huomiota kesäkuussa kirjoittamassaan kirjeessä, jossa hän poikkeuksellisen voimakkaasti arvosteli tuomioistuinta. Harhoffin mukaan tuomioistuin on taipunut amerikanjuutalaisen puheenjohtajansa Theodor Meronin painostukseen vapauttaessaan kolme korkean tason kroaatti- ja serbisyytettyä.
Harhoffin kirjettä ei ole julkaistu. Hänen tiedetään kuitenkin väittäneen, että Meron on toiminut vapautuksissa Yhdysvaltain ja Israelin käsikassarana.
Päätuomari Meron piti tiivistä yhteyttä Yhdysvaltain suurlähetystöön.
Kuohuntaa tuomioistuimessa on lisännyt, ettei Harhoff ole kritiikissään yksin.
Gotovina ja Perisic
Eniten huomiota on herättänyt kroaattikenraali Ante Gotovinan tapaus. Gotovina tuomittiin vuonna 2011 muun muassa rikoksista ihmisyyttä vastaan 24 vuodeksi vankeuteen. Gotovina johti Krajinan alueen etnistä puhdistamista serbeistä vuonna 1995
Samanaikaisesti Gotovinan kanssa tuomittiin samoista rikoksista myös toinen kroaattikenraali, Mladen Markac. Hän sai 18 vuoden tuomion.
Viime vuoden marraskuussa sama tuomioistuin kuitenkin yllättäen kumosi sekä Gotovinan että Markacin tuomion. Gotovina sai Kroatiaan palatessaan kansallissankarin vastaanoton.
Haagin tuomioistuin kumosi jo viime vuoden helmikuussa Serbian esikuntapäällikkönä toimineen Momcilo Perisicin 27 vuoden vankeustuomion.
Perisic oli saanut tuomionsa vuonna 2011 siitä, että hänen katsottiin suoraan auttaneen ja kannustaneen sotarikoksia ja ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia vuosina 1993–1995 Sarajevossa ja Srebrenicassa.
”Päätuomari painosti”
Harhoffin tiedetään kirjeessään viitanneen juuri näihin kolmeen tapaukseen. Kaikissa niissä tuomio kumottiin äänestyspäätöksellä äänin 3–2.
Harhoffin mukaan päätökset syntyivät päätuomari Meronin ”jatkuvan ja intensiivisen painostuksen” tuloksena.
Harhoff kirjoitti, että Meron ”onnistui taivuttamaan ikääntyneen turkkilaisen tuomarin muuttamaan mielensä viime hetkellä”. Tällä hän viittasi 77-vuotiaaseen Mehmet Güneyyn, joka äänesti Gotovinan ja Markacin vapauttamisen puolesta.
Harhoff syytti melko suoraan, että Meronin toiminnan taustalla on ollut Yhdysvaltain ja Israelin painostus.
83-vuotias Meron ei ole julkisuudessa ottanut kantaa syytöksiin.
Komentajavastuu rapautui
Jugoslavian sodan tapahtumat muistaen ei ehkä tunnu yllättävältä, jos Yhdysvallat haluaa vapauttaa kroaattikenraalit. Mutta miksi se olisi painostanut serbikenraalin vapauttamiseksi?
Harhoffin kirjeen julkisuuteen tulleessa osassa sanottiin, että oikeus teki nyt ennakkopäätöksen, joka ”tulevaisuudessa ja suurimmassa osassa tapauksia vapauttaa korkeimman tason henkilöt. Tämä tarkoittaa, että Yhdysvaltain (ja Israelin) komentajat voivat huokaista helpotuksesta”.
Haagin tuomioistuimen alkuperäiset tuomiot perustuivat komentajavastuun periaatteeseen. Sen mukaan korkeimmat sotilaalliset ja poliittiset johtajat voidaan tuomita kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, vaikka heidän ei voitaisikaan todistaa antaneen suoraan määräyksiä näiden rikosten tekemisestä. Riittää, että he olivat tietoisia rikoksista, eivät estäneet niitä tai rankaisseet syyllisiä.
Harhoff kirjoitti, että tuomioiden kumoaminen asetti hänet ”syvän ammatillisen ja moraalisen ongelman eteen”.
Harhoff ei yksin
Vain hieman ennen Harhoffin kesäkuista kirjettä viikkolehti The Economist kirjoitti, että Haagin tuomioistuimen uskottavuus on palasina, koska useat sotarikoksista syytetyt ovat välttyneet rangaistukselta.
Jugoslavian sodasta New York Timesille raportoinut ja Jugoslavia-tuomioistuimesta kirjan kirjoittanut toimittaja Chuck Sudetic sanoi Economistille, että Haagin tuomioistuimen omaksumien uusien periaatteiden nojalla Adolf Hitler olisi hyvinkin saatettu vapauttaa vastuusta holokaustiin.
Kroaattikenraaleiden vapauttamista vastaan äänestänyt italialaistuomari Fausto Pocar tuomitsi vapautukset kaikkia oikeuskriteerejä rikkoviksi.
WikiLeaks-sähkeet kertoivat päätuomari Meronin pitäneen tiivistä yhteyttä Yhdysvaltain suurlähetystöön, jonka mukaan Meronin ”aloitteet, prioriteetit ja huolenaiheet vastaavat tarkasti Yhdysvaltain hallituksen ajattelua”.
Ennakkotapauksia
Entisen Jugoslavian sotarikoksia käsittelevä Haagin tuomioistuin (ICTY) on niin sanottu ad hoc -tuomioistuin eli se on perustettu vain tämän sodan rikoksia käsittelemään.
Vuonna 1993 perustettu ICTY on antanut 160 tuomiota. Viimeisten tuomioiden odotetaan tulevan vuonna 2016.
Korkean tason vapautusten myötä näyttää siltä, että tuomituiksi joutuvat vain komentoketjussa alempana olevat. Suurimmat tekijät ovat joko ehtineet kuolla ennen tuomiota tai päässeet pälkähästä.
ICTY ei suoraan liity vuonna 2002 toimintansa aloittaneeseen pysyvään Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC), joka myös toimii Haagissa. ICTY:n omaksumalla linjalla voi kuitenkin olla merkitystä sotarikoksia koskevalle oikeuskäytännölle.
Yhdysvallat ei ratifioinut ICC-sopimusta, koska se ei halunnut ottaa riskiä kansalaistensa joutumisesta kansainväliseen oikeusistuimeen.