Lehtikuva/ Aleksi Tuomola

Suomessa bisneksiään jääkiekkoon laajentaneet venäläismiljardöörit rikastuivat satumaisesti sen jälkeen, kun heidän vanhasta ystävästään Vladimir Putinista tuli itänaapurin presidentti. He eivät olleet ainoita.

Kun Vladimir Putin nousi Venäjän presidentiksi vuonna 2000, hänen viestinsä maan kansallisvarallisuuden ryöstäneille oligarkeille oli selvä. Bisneksiä sai jatkaa, mutta jos poliittisen vallan ostaminen rahalla jatkuisi, suurliikemiehet tuhottaisiin.

Samalla alkoi Venäjän talouselämän keskeisten osien, erityisesti öljyn, kaasun ja median kovakourainen siirto uusiin, luotettaviin käsiin.

Tämä ei silti estänyt toisen oligarkkipolven esiinmarssia. Päinvastoin muutamille Putinin lähimpään piiriin kuuluville liikemiehille vanhan ystävän valtaannousu on avannut kultaisen portin suoraan Venäjän miljardöörikerhoon.

Paitsi politiikassa ja hallinnossa, myös talouselämässä Putinin luotetun sisärenkaan muodostavat miehet, joiden kanssa hänellä on yhteinen tausta turvallisuuspalvelu KGB/FSB:ssä, Pietarin kaupunginhallinnossa 1990-luvun alussa tai judoharrastuksessa.

Judokerhon
veljeskunta

Tatamilla tärkein yhdysside on ollut Navara Neva -niminen judokerho, jonka kunniapuheenjohtaja Putin on. Hänen ohellaan klubin perustajiin kuuluvat miljardööriveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg sekä vauhdilla Venäjän mahtavimpien öljyruhtinaiden joukkoon noussut Gennadi Timtšenko. Herrat ponnahtivat Suomessakin julkisuuteen ostettuaan alkukesästä Helsinki Areenan liikemies Harry Harkimolta. Kolmikosta Boris Rotenberg ja Timtšenko ovat Suomen kansalaisia.

ILMOITUS

Venäjän ykkösmiehen ympärillä on kuitenkin vielä yksi hyvien veljien verkosto.

Putin perusti vuonna 1996 yhdessä pietarilaisten ystäviensä kanssa mökkiosuuskunta Ozeron, joka rakennutti datshoja Pyhäjärvelle Karjalankannakselle, entiselle Suomen alueelle. Osuuskunnan jäseniin kuuluivat muun muassa Venäjän rautateiden nykyinen pääjohtaja Vladimir Jakunin, Rossija-pankin osakas Nikolai Šamalov sekä koko maailman uraanikaupasta lähes puolikasta aiemmin hallinnut Vladimir Smirnov.

Mökkinaapureista ehkä merkittävin on kuitenkin kulisseissa viihtyvä miljardööri Juri Kovaltšuk, joka omistaa vajaat 40 prosenttia pietarilaisesta Rossija-pankista. Pankki on keskus laajassa yritysimperiumissa, johon on siirretty muhkeita eriä ennen valtion hallussa ollutta omaisuutta.

Mehevintä on
luun ympärillä

Keskeiset Rossijan hyväksi koituneet omistusjärjestelyt ovat liittyneet valtion kaasujätti Gazpromiin, joka on ollut Venäjän hallitukselle eräänlainen pohjaton kukkaro.

Vuosien varrella konsernin osia on yksityistetty Putinin lähipiirille, ainakin lehtitietojen mukaan ilmeisen edullisin ehdoin.

Ensimmäinen vaihe Gazpromin mutkikkaassa paloittelussa liittyi sen omistamaan vakuutusyhtiö Sogaziin. Kovaltshukin Rossija-pankki osti nykyisin miljardien arvoisen Sogazin vuonna 2004 vain 58 miljoonalla dollarilla.

Tämän jälkeen uusille omistajille siirtynyt Sogaz hankki kolmen neljäsosan enemmistön Lider-nimisestä holding-yhtiöstä, jonka käsissä puolestaan oli Gazpromin eläkerahasto Gazfond. Kyseessä on Venäjän suurin yksityinen eläkerahasto, jolla on jättimäinen sijoitusomaisuus. Myös tässä siirrossa kauppahinta oli huomattavan vähäinen.

Suurin saalis oli kuitenkin Gazprombank, joka on maan kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Eläkerahasto Gazfondin hallinnassa olleen pankin enemmistö siirtyi Rossijan miehille osakkeiden vaihtojärjestelyllä, jossa Gazpromin jakeluyhtiöstä tuli Rossijan vähemmistöosakas. Rahaa ei liikkunut.

Kaupan kylkiäisenä mukana seurasi kaasupankin omistama Gazprom Media, jolla on keskeinen asema Venäjän viestimissä.

Järjestelyt kytkeytyvät Putiniin siksi, että siirrot tapahtuivat valtion siunauksella, sillä se on aina ollut Gazpromin enemmistöomistaja. Putinin kahden ensimmäisen presidenttikauden aikana vuosina 2000–2008 yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi muuan lupaava nuori mies nimeltä Dmitri Medvedev.

Kaasuputkista
raharööri

Juuri Gazpromista ovat päässeet hyötymään muutkin Putinin ystävät.

Myös Arkadi ja Boris Rotenbergin satumainen vaurastuminen liittyy läheisesti maakaasuun. Suvun miljardiomaisuuden taustalla on Stroigazmontaž-niminen yhtiö, joka toimittaa kaasuputkia – yllättäen jälleen – Gazpromille.

Rotenbergien suurhankkeisiin kuuluvat Uhta-Toržokin sekä Grjazovets-Viipurin noin tuhat kilometriä pitkät linjastot, jotka syöttävät kaasun Itämeren pohjassa kulkevaan Nord Stream -putkeen.

Lisäksi veljesten yhtiö on rakentanut Kaukoitään lähes kahden tuhannen kilometrin putken sekä olympiakaupunki Sotšiin kulkevan uuden kaasureitin. Sanomattakin on selvää, että kyse on miljardien ja taas miljardien eurojen arvoisista hankkeista.

Putinin judokaveri Timtšenko taas on rikastunut öljynviennillä Venäjältä muualle maailmaan. Asiakkaita ovat olleet valtiolliset Rosneft ja Gazpromneft.

Raharuhtinas on kuitenkin laajentanut energiaimperiumiaan, sillä hän omistaa nykyisin Venäjän toiseksi suurimman kaasuntuottajan Novatekin.

Vaikka Gazpromilla on aiemmin ollut yksinoikeus kaasun vientiin, ilmoitti presidentti Putin kesäkuussa, että yhtiön monopoli lakkautetaan. Yllätyksenä ei tulekaan Novatekin tuore ilmoitus siitä, että muhkeita kaasuntoimitussopimuksia on jo solmittu Puolan ja Kiinan suuntaan.

Lisää aiheesta perjantaina 2. elokuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti