Lehtikuva/ ABBAS MOMANI

Osa israelilaisistakin boikotoi Länsirannan laitonta asutusta.

Israelin asutuspolitiikka sen miehittämällä Länsirannan palestiinalaisalueella herättää kasvavaa vastustusta.

Euroopan unioni kielsi kesäkuun lopulla rahoituksensa hankkeilta sen laittomina pitämissä siirtokunnissa. Israelissa kahden valtion ratkaisua kannattavat asukkaat ovat julistaneet boikottiin miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevan 20 000 asukkaan Arielin siirtokunnan.

Pikaruokaketju McDonald’s on kieltäytynyt avaamasta ravintolaa Arieliin rakennettavaan kauppakeskukseen. Ketjun omistaja Omri Padan kuuluu kahden valtion ratkaisua ajavan Peace Now -järjestön perustajiin.

”Hävitty taistelu”

Peace Now -järjestöä johtava Yariv Openheimer pitää sekä boikotteja että Padanin päätöstä moraalisena ja oikeana.

– Israelin hallitus käy hävittyä taistelua, jossa vastapuolella on maailmanlaajuinen yksimielisyys siitä, että miehityksen on loputtava. Israel ei voi pakottaa yksilöitä, yhtiöitä tai diplomaattejakaan osallistumaan siirtokuntien toimintaan.

ILMOITUS

Vuonna 2011 miehitystä vastustavat tutkijat ja opettajat ilmoittivat boikotoivansa Arielin korkeakoulua. Monet näyttelijät ja ohjaajat ovat kieltäytyneet työskentelemästä kaupungissa sijaitsevassa esittävien taiteiden koulussa.

Barkan teollisuusalueelta Arielin kyljestä on lähtenyt useita yrityksiä.

Halpaa työvoimaa

– Boikotin kohde ei ole Israel. Monet israelilaisetkaan eivät pidä siirtokuntayrityksistä eivätkä osta niiden tuotteita, etenkään sen jälkeen kuin rauhanneuvottelut ajautuivat umpikujaan 2010, Openheimer muistuttaa.

Arielin kunnanjohtaja Eliyahu Shaviro vastustaa boikotteja.

– Arabit voivat turvautua taas väkivaltaan, jos he jäävät työttömiksi. Emme saa häiritä koulutusta, kulttuuria tai liike-elämää. Meidän täytyy säilyttää yhteiselo ja yhteiskunnan rakenteet.

Openheimeria kunnanjohtajan perustelut eivät vakuuta.

– Siirtokuntalaiset ottavat hyödyn irti halvasta palestiinalaistyövoimasta, jolla ei ole juuri mitään oikeuksia. He korjaavat muhkean sadon valuvikaisesta poliittisesta tilanteesta.

Arielin sormi

Vain 40 kilometrin päässä Tel Avivista sijaitseva Ariel ei ole valikoitunut boikotoitavaksi sattumalta.

– Arielin asukkaat eivät ole ideologisia siirtokuntalaisia, vaan tavallisia israelilaisia, jotka muuttivat sinne halpojen asuntojen perässä, Openheimer selittää.

– Siirtokuntalaiset käyttävät paljon energiaa normaaliuden luomiseen, yrittävät saada Arielin muistuttamaan Tel Avivia. Siksi monet israelilaiset luulevat, että siirtokunnat kuuluvat Israeliin. Boikotti kertoo heille, että niin ei ole.

Kunnanjohtaja Shaviro on päinvastaista mieltä. – Valtio lähetti meidät tänne. Ariel kuuluu Israeliin, siitä vallitsee kansallinen yksimielisyys, oli rauhaa tai ei.

Ariel ja sinne johtava Arielin sormeksi kutsuttu, aidattu valtatie 5 halkaisevat rauhansuunnitelmissa hahmotellun Palestiinan valtion. Openheimerin mielestä kaupungin sijainti on tarkoin harkittu.

– Ihmiset, jotka rakensivat Arielin 1978 tiesivät, että heillä oli valta estää Palestiinan valtion syntyminen, hän sanoo.